sunnuntai 26. elokuuta 2018

Syksyn tavoitteita

Blogi on edelleen elänyt hiljaiseloa. Nyt yritän asiassa ryhdistäytyä, jotta jossain kokoaisin ajatuksia ainakin aina välillä.

Edellisen kirjoituksen välissä on tapahtunut yhtä sun toista. Olemme kotituneet uuteen kotiin hyvin.

Kaksi tunnistusjälkileiriä on mahtunut väliin. Keväällä oltiin Yyterissä leireilemässä viikonlopun verran ja kesällä pidettiin pe-su päiväleiri Ylöjärvellä.

Pelastuskoirahommat on lähtenyt hyvin käyntiin, alkeiskurssin jälkeen olemme jatkaneet viikkoryhmässä ja koeaika on ohi ja olemme virallisesti seuran jäseniä.

Kuumasta kesästä huolimatta me ollaan treenattu. Aamulla ja illalla on tehty aika ahkerastikin hommia. Metsässä ollaan oltu enemmän kuin koskaan aiemmin. Kesän osalta pelastuskoiratreeneissä oli tavoitteena harjoitella vapaana jäljennostoa. Se sujui hyvin ja ohjaaja alkoi saada varmutta, ettei siinä ole mitään erikoista. :)

Jäljen peruskokeestakin on puhuttu, mutta ohjaaja vielä vähän passaa. Tuhkan kanssa ei olla kokeissa käyty ja koska koetilanne kuitenkin jännittää, haluan lievittää omaa jännitystäni sillä, että tiedän, mitä kokeessa tapahtuu. Niinpä aloitan talkoilemalla tutustumaan kokeiden maailmaan. En ole ainoassakaan maastolajin kokeessa ollut koskaan katsomassa niin haluan nähdä sen touhun ensin. Koevalmis Tuhka kyllä on, mutta ne on sitten ensi kevään tavoitteita.

Eilen pidettiin tunnistusjälkiporukan syksyn suunnittelupalaveria. Hienoa, että oli paljon suht uusiakin kasvoja paikalla meidän vanhojen lisäksi. Teimme siellä pohjaa eri harjoiteltavista teemoista. Niinpä ajattelin, että ryhdistäydyn tämän blogin kanssa ja yritän teema kerrallaan tehdä tavoitteita, suunnitelmia ja käydä läpi opittua.

Palaverissa yhdessä keksityt teemat sopivat meillekin mainiosti soveltaen niihin erilaisia kiemuroita. Teemat loppuvuodelle ovat: jäljennosto, vanhat jäljet, risteykset, alustanvaihdot, häiriöt.

Tarkemmin ensimmäisestä teemasta jäljennostosta. Itse asiassa olemme koko kesän peko-treeneissä menneet tällä teemalla. Mutta jatketaan sitä vielä. Maanantaitreeneissä tämä tulee näkymään jäljennoston erottelussa, metsässä lähinnä erilaisina jäljennostotilanteina ja tarkoitus olisi tehdä pari pidempää jäljenetsintäharjoitusta taajamassa. Peko-treeneissä ajetaan seuraavaksi varmaan pari pidempää jälkeä. Jäljennoston erottelua on tarkoitus samalla vahvistaa kotona ja itsekseen treenatessa esine-erottelulla. Samalla tutustutaan eri materiaaleihin esineinä.

Esine-erottelun jälkeen otamme kotitreeneihin aiheeksi haun ilmaisun. Ilmaisusta tulen varmasti kirjoittamaan tänne ajatuksia myös myöhemmin. Tavoite olisi saada talven aikana ilmaisu aluilleen.

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Hiljaiseloa blogissa

Blogi on viettänyt hiljaiseloa syksystä lähtien enkä oikein tiedä, mikä on tämän blogin tulevaisuus. Koska tykkään itse lueskella ja seurata muiden treenejä, oppia ja saada ideoita omaan treenaamiseen niin mielelläni haluaisin jotenkin jatkaa meidän treeneistä kirjoittamista. Mutta onko tämä blogi se paikka? Lukeeko tätä kukaan (kommentoikaa toki, jos luette :) )?

Tässä välissä olemme ostaneet talon ja muuttaneet. Syksyllä syyskuun lopussa käytiin Tuhkan elämän toisissa aksakisoissa Ylöjärvellä ja tuloksena oli vitonen ja nolla (luva).

Kevät sen sijaan on alkanut harrastusrintamalla aktiivisesti. Kun muutosta selvittiin ja saatiin taas purkkiratatarvikkeet kasaan, ollaan tehty pari intensiivitreenijaksoa purkkiradalla. Mahlan kanssa ollaan keskitytty ilmaisuun ja sitä kautta rauhoittumiseen. Sähläämisestä suoritus on keskeytynyt ja koira viety pois. Tämä on ihme ja kumma vienyt meitä eteenpäin ja Mahlaa rauhoittumaan.

Esinepurkkis on ollut myös uusi juttu. Aloitettiin siis esine-erottelu purkkiradalla neljän kerran tehotreenillä ja kotona/maanantaitreeneissä on nyt siirrytty tekemään esine-erottelua myös ulos. Vaikka ensimmäisillä kerroilla tuntui, että onpa tämä vaikeaa niin nyt se alkaa jo sujua, kun koirat ovat hoksanneet, mistä siinä on kyse.

Scentren treeneissä meillä on alkanut jo viime vuoden puolella pitkä tunnistusetsintäprojekti. Näillä kerroilla on harjoiteltu lähinnä purkkirataa. Treenikertoja on pari kertaa kuussa.

Maanantaitreeneissä on harjoiteltu alkuvuonna tarkkuutta parkkiksella ja tehty taajamassa muutamia vanhempia jälkiä (4-6 h vanhoja). Pääsiäisenä kokeiltiin hankikannolla myös hiihtäjän jäljestämistä ja sehän sujui aivan yhtä mallikkaasti kuin tavallinenkin jälki.

Uusia tuulia on sen verran, että Tuhkan kanssa kävimme Tampereen seudun etsintäkoirien pelastuskoirakurssin pääsykokeessa ja meidät hyväksyttiin alkeiskurssille. Näinpä kokeilemme omia kykyjämme pelastuskoiratoiminnassa. Siellä on paljon paljon uutta opittavaa minulle ja koiralle, mutta toivon, että joku päivä Tuhka olisi hälytyskelpoinen pelastuskoira.