Kuonon työntämistä purkkiin...

Meidän harjoitukset jatkuu. Tekniikka ei ole aina hyvästä ja niinpä palasin takaisin vanhaan ja hyvään tapaan merkitä treenejä: ruutuvihkoon. Lähinnä siis en jaksa tapella noiden purkkiratatreenien merkkaamisessa tänne. Nyt on kätevä ensin piirtää ne vihkoon, sitten toteuttaa ja merkata mahdolliset huomiot (kuten mille purkille koira on ensimmäisenä mennyt) suoraan siihen. En saa harjoituksia mitenkään järkevästi visuaalisesti tänne blogiin siihen nähden, että tehdään harjoituksia niin usein ja toistoja tulee 9 per treenisessio (3+3+3) ja oikea haju ei ole kahta peräkkäistä kertaa samassa paikassa. Lupaan kuitenkin pitää armaat lukijat, (joita niin runsaslukuisesti varmasti täällä käy...) ajantasalla ja kirjoitella isommista käänteistä kuten ohjatuista treeneistä ja yhteenvedoista. Myös videoita ajattelin meidän kehittymisestä ottaa aina silloin tällöin ja ne kyllä lisään tänne.

Nyt ollaan lisätty purkkirataharjoitukseen kolmas purkki. Nyt siis Maa käy tökkimässä kuonoaan kaikkiin kolmeen purkkiin ja odottaa, mistä saa palkan. Ei mitään uutta auringon alla kuitenkaan. Vaikka Mahla työskentelee rauhassa, siis matalassa viretilassa, se ei ole mitenkään hidas. Päinvastoin, se etenee melko nopeasti purkilta toiselle. Siinä saa olla aika nopea palkkaamaan. "Jes" on todettu nopeimmaksi vahvistussanaksi, mutta sen käytön ongelma lienee lähinnä se, että se saa Mahlan pomppaamaan kauas purkista... :)

Kyllä, tämä harrastus kehittää kärsivällisyyttä. Tätä oppimisprosessia en voi opettaa turhauttamisen kautta, koska silloin se ei nuuhkuta eikä voi millään oppia. Mä luulen, että kun alamme harjoittelemaan esine-etsintää, se ehkä auttaa Mahlaa hajumaailmaan paremmin ja myös purkkiradalle tulokset näkyvät. Seuraavalla koulutuskerralla aloitellaan esine-etsinnän harjoittelua. Ajattelin kuitenkin ottaa asian puheeksi ensi kerralla.

-----------------------------------------------------------------------------------

Jottei puhuta koko ajan vain nuuskuttamisesta, treenattiin eilen koiratanssia. Mahla oli aivan täpinöissään. Ensin vähän treenailtiin meidän ohjelmaa ja siihen liittyviä siirtymisiä. Meidän täytyis nyt päästä treenaamaan jonnekin, missä on tilaa vähän enemmän. Mun matollani ei pysty 2-3 metriä pidempään liikkumaan ja siirtymät on sen verran hyvissä kantimissa, että voitas alkaa treenaamaan myös sitä tylsempää osuutta eli niitä positioissa liikkumisia. :)

Mutta oikeastaan enemmän treenailtiin ihan freestylejuttuja ja laitoin koneelta vaan monelaisia musiikkeja ja lennosta improvisoitiin kaikenlaista. Oli kyllä kivaa. Vähän uusiakin juttuja siinä ohimennen tehtiin. Mahla on niin käsittämättömän hyvin ohjattavissa, että ei tarvitse kuin vähän käsillä pyöritellä sitä ja näyttää, mitä ja mihin suuntaan niin se tekee. :) Joo, tokojuttuja siinä samalla vähän tehtiin, asennonvaihdoksia yms. Mutta kyllä musta nyt alkaa tuntumaan, että koiratanssi jatkaa tokon kanssa sellaisena hassuttelulajina enkä mä osaa asennoitua niihin mitenkään siten, että niissä pitäisi saada jotain valmista aikaan. Ei tarvitse saadakaan. Hassuttelu ja hölmöily on kivaa ton otuksen kanssa. Tosin siihen ei kyllä ihmistäkään tarvita, se tekee sitä ihan itse. :)

Purkkirataa

ma 25.2.13 klo 12.45
haju MH purkissa 2, purkki 1 tyhjä

1. sarja:

a) 1  2	b)  2  1	c)  1  2

2. sarja

a)  1   2	b)  2   1	c)  1   2

3. sarja

a) 2  1	b)  1  2	c)  2  1

Tein harjoituksen ilman avustajaa ja Mahla pääsi haistelemaan purkkeja oikeastaan koko ajan. Jos se siis todella ne erottaisi, se olisi hajun saatuaan mennyt heti oikealle purkille. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten Mahlalla ei ole aavistustakaan, mitä tässä tehdään. :) Palkkasin heti oikealta purkilta.

Eilen illalla mietin, että Mahla ei koskaan hokaa mitään näin. Voi olla aika pitkä tie, jollei me päästä siihen, että Mahla itse saa oivaltaa, mistä on kysymys. Mutta tekeekö se hallaa tälle koko jutulle, jos mä alan odottamaan, että Mahla keksii, mikä juttu tämä on ja toisaalta turhautumisen kautta keksii. Mutta iso mutta on haistelu. Ei se haistele, jos se turhautuu ja yrittää vaan kokeilla. Lisäksi silloin mukaan tarttuu takuuvarmasti kymmenen ei-toivottua toimintoa siltä. Eli ehkä me vaan jatketaan kuten tähän asti ja toivotaan, että siellä pääkopassa tapahtuu jotain...

Hajukoulutuksessa ja kotitreeneissä

Tänään oli Lielahdessa Ilkka Hormilan pitämä tunnistusjäljestyskoulutus. Sen anti oli hyvin monipuolinen ja vaikka Ilkka sanoi, että tässä on pieni pintaraapaisu niin ainakin mä sain semmosen pläjäyksen tietoa, että varmaan prosessoin sitä pari seuraavaa viikkoa. :) En ala kaikkea kirjoittamaan tänne. Se ken haluaa lisätietoa hajutunnistuksesta, niin mars Ilkan luennolle, musta tuntuu että sitä tietotaitoa ja kokemusta ei ole kellään muulla Suomenmaassa. 39 vuotta herra on poliisikoirille hajutunnistusta kouluttanut ja kokeillut yhtä sun toista menestyksekkäästi ja vähemmän menestyksekkäästi.

Lyhyesti voin kirjoittaa mieleen hyvin jääneitä asioita. Koiran hajuaisti on aika uskomaton juttu. Mutta niin on hajujen "käyttäytyminen" maastossa/ilmassa. Niistä tuli paljon asiaa, joka jokaisen jälkeä harrastavan olisi kyllä syytä tietää. Toisaalta, tällä hetkellä pk-kokeissa vaadittavalle jäljestykselle on annettu säännöt ja usein lajin harrastajilla on sellainen kuva jäljestämisestä, että sitä kuuluu tehdä askel askeleelta. Koira ei kuitenkaan luonnostaan jäljestä niin. Itse asiassa tunnistusjäljestyksessä koira saa jäljestää niin kuin se parhaaksi näkee. Koira toki opetetaan jäljestämään ns. ydinjälkeä eli sitä, missä ihminen on kävellyt. Koira kuitenkin todellisuudessa jäljestää paljon myös pää ylhäällä hajuvanassa. Tämä hajuvana vie sitä välillä sivulle, mutta koira tietää, että ydinjälki löytyy maasta ja painaa päänsä tällöin alas ja tarkistaa, missä jälki menee. Näin jäljestävä koira menee oikeastaan aina esineistä yli (koska esineet ovat niin pieniä, että koira ei niitä silmällä saisi erottaa), mutta palaa niille, kun saa voimakkaan hajun niistä. Mä en tiedä, mutta pk-puolella esineistä ylimeneminen taitaa olla virhe, mikä ei oikein tue koiran luonnollista jäljestystapaa?

Jälkiharrastusta aloittaessa olisi myös syytä miettiä, mitä koiralta vaatii. Jos treenaa pelkkälle pk-jäljelle, maanpinnan rikkoutumisen hajun seuraamisen opettelu riittää. Sen sijaan jos haluaa opettaa jäljestämään (tiettyä) ihmishajua (jolloin ympäristöllä, alustalla, häiriöillä ei ole merkitystä), on koulutuksellinen tie huomattavasti pidempi. Mutta mun mielestäni tosi mielenkiintoinen! Ensimmäisenä työnä on opettaa koira erottelemaan hajuja. Tätä me olemme alkaneet tehdä. Purkkirata on perusharjoitus tähän. Samaan aikaan voi alkaa opettamaan esineiden etsimistä ja niiden ilmaisua. Itse jäljestys rakennetaan esineiden ilmaisun kautta ja esineillä koiraa palkataan. Loppujen lopuksi vain mielikuvitus on rajana, miten lajia haluaa harrastaa. Periaatteessa jälkien vanhenemisajalla, ympäristöllä, maastolla, esineillä, muodolla/reitillä, lähtöhajun muodolla (purkista, esineestä, kiinteästä paikasta kuten autosta, suoraan maasta jne), jäljen loppumisella (esine, ihminen, kesken jäljen jne.) voi pelata ja varioida rajattomasti treenejä. Ja kyllä, koira selviytyy niistä kaikista. Hajutunnistusryhmät ovat treenanneet Helsingin keskustassa vilkkaasti liikenneidyillä kaduilla, jossa haju varmasti sekottuu muihin, leviää, tuuli kuljettaa ja pyörittää sitä, mutta silti koirat selviytyvät sielläkin. Ne on opetettu hakemaan vain sitä yhtä hajua (joka sattuu joka kerta olemaan eri haju...) ja ne seuraavat sitä. Koirat on aika uskomattomia otuksia. Mutta sellaiseen on toki vähintään vuoden-parin työ, ei se ilmaiseksi tule.

Niin ja yksi asia vielä. Agility on edelleen mun mielestäni se hienoin laji, ehkä siksi, että se on ennen kaikkea ohjaajan laji eli mun harrastus ja vauhdikas sellainen ja sydän itkee aina ainakin vähän verta, kun nään muiden treenaavan. Toko ja koiratanssi ovat mulle hyvinkin vain hulluttelua ja niihin mä en kuitenkaan osaa asennoitua mitenkään pitkällä tähtäimellä. Ne on temppuilua, kouluttajan taitojen testaamista, että osaanko opettaa koirani tekemään temppuja. Niitä on kiva harrastella (ja meidän koiratanssiesitys kyllä kehittyykin koko ajan pikkuhiljaa valmiimmaksi), mutta tavoitteellisia tai pitkäntähtäimen suunnitelmia/tavoitteita mä en niihin osaa laittaa. No, ne on sitä temppuilua. :) Sen sijaan mä olen kovin kovin kiinnostunut koiralähtöisistä lajeista kuten paimennus ja nyt myös hajutunnistus. Ne on molemmat asioita, joita sä et voi koiralle opettaa vaan ainoastaan ohjata sen käyttäytymistä, ikäänkuin hallita sitä. Koiran käyttäytymisen tutkiminen on tosi mielenkiintoista, nähdä koira aidoimmillaan tekemässä sitä, mihin se on luotu. Se on aivan erilaista kuin mikään koiralle opetettu, mitä se toki tekee mielellään. Mutta esimerkiksi Mahla, joka on tavallisesti levoton, se piippaa ja "stressaa", minkä kerkiää, paitsi paimentaessa tai haistelemassa. Mä olen oppinut katsomaan koiria eri silmällä, kun näen niitä niille luonnollisissa töissä. Koirat on aika uskomattomia, ne on älyttömän fiksuja ja niillä on hurjan paljon kapasiteettia, jota me tavalliset koiranomistajat ei osata oikein mitenkään hyödyntää. Tällaiset jutut vievät kyllä mut mukanaan. Ja vaikkei Mahlan kanssa paljon päästä tekemään niin on tosi hienoa päästä seuraamaan muita koiria näissä töissä ja oppia siitä. Se, jos mikä opettaa koirista. Ja ei, sitä ei näe tokossa, agilityssa, koiratanssissa tms lajissa. (Millä en toki tarkoita, että ne olisivat jotenkin huonompia tai turhempia lajeja. Ei toki, mun mielestäni pääasia on, että kukin koirakko löytää jotain mielekästä tekemistä ja ennen kaikkea koirat saavat aktiviteetteja.)

-------------------------------------------------------------------------

Tämän päivän treenit:

su 24.3. klo 18.30

olohuoneessa

haju JL purkissa 1, purkki 2 tyhjä

1. sarja:

a) 1 purkki, otti lähtöhajun 3 kertaa, meni purkille hyvin, palkkaisin muutaman kerran

b) 2 purkkia rinnakkain | 1 2 |, meni väärälle ensin, siitä pieni hetki ennen kuin tajusi siirtyä toiselle

c) | 2 1| meni oikealle heti

2. sarja:

a) | 1     |  b) | 2    |  c) |    1 |

    |     2 |      |    1 |      | 2    |

3. sarja:

a) |     2 |  b) | 2 |  c) | 1 |

    | 1     |      | 1 |      | 2 |

Vähän meni levottomaksi. Mä olin liian hidas. Jotenkin jäin odottamaan, että se ilmaisee, mutta eihän se osaa ilmaista eikä sen tarvitse ilmaista, kun se ei tiedä, mitä ilmaista. Lisäksi se viime harjoitusta nopeammin lähti purkilta pois ikäänkuin odottamaan palkkaa multa. Höh. Nyt täytyy siis olla tarkkana jatkossa, että kehuminen tulee heti ja olla nopeammin myös koiran vieressä palkkaamassa. Ja tätä tehdään vielä pitkään... Kyllä sen sitten toivottavasti huomaa, kun se alkaa oppimaan, kun se ei enää reagoi tyhjään vaan menee nopeasti sen ohi. Toki mä vähän pelkään, että oppiiko se sitten kuuntelemaan multa, kumpi on oikea eikä tee työtä itse. Mutta ei kai sitten. Mahlan kanssa vaan tuntuisi fiksummalta antaa sen jotenkin oivaltaa mistä on kysymys sen sijaan, että mekaanisesti toistaa samaa, jossa se ei ajattele/haistele. Mutta miten sen sitten tekisi, en tiedä. Eli jatketaan vaan tätä, se on turvallisinta. :)

Purkkirataa kotona

Lauantai 23.2. klo 20, Janne avustamassa purkkien kanssa.
Hajuna EHe.
1. sarja: yksi purkki: 3 kertaa palkkasin hajunotosta, monta kertaa purkilta. Purkille Mahla meni heti hyvin ja työnsi kuononsa purkkiin hyvin ja piti siellä.
Sitten kaksi toistoa kahdelle purkille. Purkit vierekkäin ja toinen oli tyhjä (=hajuton harso). Ensin haju oli oikeassa ja Mahla meni sinne suoraan. Sitten oli vasemmassa. Mahla meni oikealle purkille ensin ja kesti hetken ennen kuin se huomasi mennä kokeilemaan toista.

2. sarja: 2 purkkia, hajua annoin 1-2 kertaa palkaten ja purkilla palkkasin useamman kerran, ensin pelkästä oikeasta purkista, sitten käskin maahan ja ilmaisun kanssa muutama kerta.
Purkit olivat ristikkäin. 1. etuvasen, 2. etuoikea, 3. takaoikea siten, että purkkien paikka vaihtui periaatteessa joka kerralla eri ristikkäiseksi. Nämä toistot menivät hyvin. Väärältä purkilta Maa lähti aika hyvin hakemaan seuraavaa. Näissä väleissä ainakin jollain kerralla Maa kävi haistelemassa purkit ihan itsenäisesti ennen hajunantoa. Tähän en reagoinut ollenkaan.

3. sarja: 2 purkkia, hajun annoin vain kerran. Purkilla palkkasin 2-3 kertaa.
1. etu 2. taka 3. etu. Toisella kerralla, kun haju oli takana, Maa meni ekalle purkille, mutta haistettuaan sen ei jäänyt siihen ollenkaan vaan eteni heti taaimmaiselle purkille, jonne jätti kuonon purkkiin. Aivan kuin se olisi todennut, että väärä purkki ja toisen kohdalla, että tämä se on. Mutta voiko Mahla oppia näin nopeasti? Ihan uskomatonta, jos tämä on totta. Kolmannella oikea oli ensimmäisessä, johon Maa jäi ja sai palkan.

Olisi tehnyt mieli kokeilla vielä, että näinköhän se oppi tämän jutun, mutta ei, suunnitelmassa täytyy pysyä ja malttaa. Jos näyttää siltä, että Maa olisi oikeasti oppinut asian näin nopeasti, täytyy pidentää aikaa oikealla purkilla ennen kehuja, jotta se ei vaan kokeile, että mikä on oikea. Mutta Jannenkin mielestä se toiseksi viimeinen toisto vaikutti siltä, että Mahla tiesi, mitä on tekemässä.

Niin, ostettiin keraamiset vessaharjantelineet purkkiradan purkeiksi. Meidän lasit menevät niihin juuri sopivasti ja vaikka ne hiukan kiikkeriä ovat niin oikein hyvät purkit. Eivät kaadu heti. Ensin mietin muovisia, mutta hyvä, etten turhaan sellaisia ostanut. Ne olisivat kumossa aina. Maa ei ole yhtään tassutyöskentelyä tehnyt, joten sikäli mulla on toivo korkealla, että näillä pärjätään. :)

Purkkiradalle

Ensin eiliset treenit hajunottoa eli 21.2.13 klo 20.45 olohuoneen lattialla.

3 sarjaa, joissa kussakin 5 toistoa. Hajuna oli Miia. Kaikki toistot onnistui hyvin. Mulla tosin ei aina ollut namit ihan niin järjestyksessä kuin olisi voinut olla...

Tässä video viimeisestä sarjasta:

Tänään oli sitten ohjatusti toinen ID-jäljen koulutuskerta. (Joo ja mainitsen tässä vaiheessa, että käytän sujuvasti sekaisin termejä tunnistusjäljestys, ID-jälki, hajutunnistus jne., mutta pointti tällä hetkellä on sama ja hajutunnistusta tämä lähinnä nyt on.)

Ekalla kierroksella treenattiin alkuun 1x5 ja 1x2 hajunottoa tuolilla istuen. Hain tätä ennen Mahlan suoraan autosta, joten se vähän aikaa sai rauhoittua sisälle tultuaan. Sitten purkkiradalle, jossa oli harkon sisällä yksi purkki. Aiemmin oli juuri puhuttu siitä, että olisi ihan hyvä, jos koira ottaa hajun maassa makaamalla, koska tästä saa helposti jalostettua ilmaisun. No, kokeiltiin sitä ekaa kertaa ja kun vein lasin alas, Maa meni oikeastaan automaattisesti maahan. Näin tehtiin kaikki hajunotot tästä lähtien. Satu jo vitsaili, että täytyy vaihtaa mut kouluttajaksi ja hänet oppilaaksi, kun käy niin helposti. :) Se lienee meillä tosin varmaan ainoa asia, joka käy helposti, että jos nyt vaan jatketaan näinpäin, että mä olen oppijana.

No joo, tehtiin kolme toistoa. Ensimmäisellä ja toisella kerralla palkkasin kolme kertaa hajunotosta ja sitten "rata"-käskyllä päästin radalle. Maa meni heti tosi hyvin suoraan lasille ja painoi kuonon sinne. Purkilla palkkasin noin viisi kertaa. Maa myös muuten hokasi hyvin pitää kuonoa myös radalla olevassa lasissa. Hyvä. Viimeisellä kerralla otettiin yksi hajunotto, josta palkka ja radalta yksi palkka.

Toisella kierroksella otettiin ensin yksi samanlainen kuin ekalla kierroksella. Eli yksi purkki radalla, palkkasin siitä muutaman kerran. Sitten otettiin toinenkin purkki, tyhjä (=hajuton harso) purkki noin metrin päähän vierekkäin. En tarkkaan muista enää, miten nämä menivät, mutta joka tapauksessa ensimmäisellä kerralla, kun Maa meni väärälle purkille, se tarjosi tottakai kuonon työntämistä, mutta kun en reagoinut, se ei jatkanut sitä, vaan meni viereiselle purkille samantien. Tästä palkka ja siinä palkkailin muutaman kerran.

Oikean paikka vaihdettiin joka kerta eri puolelle. Sitten alettiin ottamaan jo ilmaisua, koska Satu oli sitä mieltä, että Mahlan peppu on jo tippumassa maahan eli se tulee tosi luonnostaan siltä. Siis kun Maa oli käynyt ensin painamassa kuonon purkkiin, palkkasin ja käskin maahan ja tästä se sai palkkaa aina kun haistoi lasia. Näitä tehtiin joku ehkä kokonaisuudessaan viisi kertaa. Viimeisellä kerralla purkit olivat "eri tasossa" siten, että toinen oli edempänä kuin toinen, mutta kuitenkin ikäänkuin rinnakkain. Oikea oli taaimmaisessa. Maa taisi käydä lähimmän haistamassa ensin, mutta kun ei tullut palkkaa, meni kauemmalle.

Tässä vaiheessa koira ei siis vielä haistamalla erottele purkkeja. Se tulee toistojen myötä. Nyt vaan palkataan oikeasta. Selvästi joillain koirilla oli jo haju haistelemisesta. Yksikin koira oli selvästi hämmentynyt väärän purkin kohdalla, sen ilme sanoi, että tässä ei ole kaikki kunnossa. Mahla ei mitään tällaista nenätyötä vielä tee, kokeilee vaan. Ohjeeksi saatiin, että voidaan aika pian lisätä kolmas purkki radalle, jolloin radalla on kaksi tyhjää ja yksi oikea. Eli tätä treenaillaan nyt. Parin viikon päästä sitten taas mennään oppimaan uutta. :)

Fyssarilla

Mahla on mun mielestäni tullut kipeämmäksi nyt viime aikoina. Jalkojen ristikkäiset nostot eivät ole onnistuneet ja olemme jumppailleet tyynyillä. Hauiksia olen venytellyt, mutta ne ovat venyneet huonommin ja tuntuneet kireämmiltä. Myös takapään venytykset ovat olleet hankalempia eikä Maa ole antanut kunnolla käsitellä. Siksi varasin fyssarin aikaan, jolloin se ei mulle olisi sopinut, mutta pakko sinne oli mennä, kun Marika on vähentänyt vastaanottoaikoja ja kaikki oli moneen viikkoon täynnä, paitsi tämä aamu. En voinut siirtää asiaa, kun kovasti mietitytti, että mitä nyt pitäisi tehdä.

Marika sanoi heti alkuun, että Mahlan takajalkojen asento on parantunut. Hyvä, itse mun on vaikea sanoa, kun katselen sen kävelyä joka päivä ja muutokset ovat kuitenkin sen verran hitaita, että mä totun niihin. On kyllä totta, että se useammin seisoo jalat vähemmän harallaan. Kirjoittelen seuraavaksi oikeastaan samat, jotka Marika kirjoitti mulle:

"Seisten lonkan koukistajia Mahla ei arista ja ne ovat pehmeän tuntuiset. Mahla aristaa reisiluiden painamista lonkkamaljoihin. Rintarangan kolme ensimmäistä nikamaa ovat arat, ensimmäinen eniten. Kipu on hieman voimakkaampaa oikealla kuin vasemmalla. Rintarangan takaosa aristaa myös. Lanneranka ei arista kummaltakaan puolelta. Vasen hauis venyy täyteen pituuteensa. Vasemmalta lihasrunko on hieman kipeä, jännetuppi ei arista eikä tunnu paksuuntuneelta. Oikea hauis venyy kohtuullisen hyvin, mutta on tiukempi kuin vasen. Jännetuppi aristaa jonkin verran, ei tunnu paksuuntuneelta, eikä ole voimakkaan arka. Oikealta kyynärpään ojentaja on tiukempi ja arka, venyy kuitenkin normaaliin pituuteen. Oikealla epäkäslihaksen alaosa aristaa selkeästi. Myös rintalihas on jonkin verran jännittynyt ja kipeän oloinen. Vasemmalla lonkan lihakset ovat pehmeät, syvimmistä osista tulee pientä reaktiota. Oikealla lihaksissa pientä tiukkuutta ja aristusta. Vasen takareisi tuntuu tiukanoloiselta, venyy kumminkin kohtuullisen pitkälle. Oikean lonkan koukistukseen Mahla reagoi, koukistus tuottaa selkeästi kipua. Molemmin puolin lonkan saa ojentaa hyvin ja lonkkia saa kompressiomobilisoida koko liikeradalla."

Eli lyhyesti, oikea lonkka on hieman kipeytynyt ja sen taki oikean etujalan lihaksisto ja myös rintaranka on alkanut jumiutua. Onneksi päästiin tässä välissä käsittelyyn, koska tilanne ei missään nimessä ole vielä päässyt pahaksi. Nyt on tarkoitus saada kipu pois eli rasitus pienemmäksi eli palataan lyhyempiin lenkkeihin, joita tehdään useammin. Myöskään lumessa riehumista ja paksussa hangessa kulkemista on vältettävä.

Jatkossa mun tehtävä on opetella seuraamaan tarkemmin Mahlan ravaamista ja laukkaamista. Ravissa etupainoisuuden (eli kipeytyneen takapään) huomaa siitä, että pää painuu alas. Ravissa täytyy myös seurata kuinka vinossa Maa liikkuu. Mahlahan ravaa aina vinossa, koska sen taka-askel on pidempi, mutta sen tulee ravata molempiin suuntiin vinossa. Jos se alkaa suosia toista puolta, se voi olla merkki kipeytyneestä takapäästä. Laukassa etupainoisuuden huomaa siitä, että peppu nousee kovin korkealle. Samoin jumppaharjoitteissa on seurattava takajalkojen asentoa, mitä olen kyllä toki koko ajan tehnytkin. Jos tulee muutoksia ja harjoitukset tuntuvat vaikeammilta, on epäiltävissä, että takapää on kipeytynyt. Näitä pitäisi oppia seuraamaan, jotta osaa ajoissa vähentää rasitusta ja välttää näin pahat kivut ja sitä kautta jumiutumisen.

Kontrollikäyntiä ei sovittu, mennään, kun siltä tuntuu. Marika kovasti luottaa, että mä osaan seurata koiraani ja pysyn havaitsemaan lonkkatilanteen muutoksia. Yritän parhaani, mutta ihan helppoa se ei ole.

Nyt palataan jumppaamisessa helpompiin harjoituksiin ja sitten kehittymisen myötä taas vaikeampiin. Kun tilanne paranee, Marika opetti meille jo yhden uuden ja tehokkaan lonkan lihaksia harjoittavan harjoituksen; istu-seiso liike jumppatyynyllä. Venyttelyjä on nyt tehtävä enemmän ja tähän mennessä tehtyyn venyttelysarjaan lisätään takareisien venytys. Myös niitä etujalkojen ympäristön lihaksia olisi hyvä hieroa. Etupään tilanne menee kuitenkin hyvin käsikädessä takapään tilanteen kanssa eli etupäätä ei saa kuntoon, jollei takapää tule kuntoon. Etupää reagoi takapään vaivoihin, koska kun lonkissa on kipua, Maa siirtyy etupainoiseksi, jolloin etupää kipeytyy. Tilanne helpottaa, kun lonkkien kipu helpottaa.

Hajunottoa aamutuimaan

Tänään otettiin hajua heti aamusta. "Rikoin kaavaa" ja menin olohuoneen matolle istumaan. Maa oli vaan niin levoton, että vein nostin sitten namit ja lasin pois ja odottelin hetken, että Maa rauhoittui omia aikojaan ja otin sitten uudestaan. Nyt oli rauhallinen.

Miian haju.

1. kerta: 5 toistoa lattialla istuen, joista kaikki hyvin. Vähän vaihtelin lasin paikkaa puolelta toiselle ja Maa haki lasin kyllä rauhassa hyvin joka kerta.

2. kerta: 5 toistoa sängyllä istuen, joista kaikki hyvin. Taas otin hajut eri puolilta, pari toistoa melkein lattianrajasta. Kestoa tehtiin hyvin vaihtelevasti. Välillä otettiin hiukan pidempi, välillä palkkasin melkein heti. Sellainen rauha yritetään pitää, että Maa ei oppisi vaan tökkimään lasia vaan pointti on pitää siellä sitä kuonoa.

3. kerta: 1 toisto keittiössä, mikä sekin hyvin.

Kaikenkaikkiaan Maa oli tosi rauhassa. Taas tehtiin palkkaaminenkin rauhassa eli annoin niellä namin kunnolla ja sitten vasta tarjosin lasia uudelleen. Oon oikein tyytyväinen Maan rauhalliseen työskentelyyn.

Yhtä sun toista

Kirjoitetaan jostakin muustakin kuin hajunotosta. Tosin siitäkin tulee ehkä tänään vielä juttua. :)

Eilen treenailtiin sisällä yhtä sun toista. Koiratanssijuttuja tehtiin ja treenattiin musiikin kera alkuosaa ja loppuosaa ja väliin tulevia positioiden vaihtoja. Itse treenailin ohjaamista ja sitä, miten käsimerkeistä saisi sellaiset sujuvat ohjelmaan kuuluvat. Sitten treenailtiin etupositiossa sivusuuntaista liikettä siten, että itse peruutin. Tämä lähti sujumaan yllättävän hyvin, vaikka Maa ei kyllä ihan suorassa pysy. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa.

Sekaan otettiin myös tokojutuista metallin nostoa ja kaukoja. Kaukon vaihdot Maa teki tosi hienosti ja seisomasta maahan alkaa (treenien vähyydestä huolimatta) olla aika kivalla mallilla eli vaikka otan sen suoraan sarjaan mukaan muistuttelematta sitä etukäteen, Maa tekee sen oikein. Seisomasta istumaan ei ole vielä näin pitkällä enkä sitä ole tainnut sarjassa vielä ottaakaan. Tosin mä en kuollaksenikaan muista, miten mä oon s-m käskyttänyt... Mikä on mun käsimerkki? Oliko se sama kuin i-m? Entä käsky, mahtoikohan se olla "alas". Sillä Mahla on ainakin maahan mennyt. Hyvä mä oon treenaan tokoa, kun treenataan niin harvoin, että unohdetaan käskytkin.

Lisäksi voisin kertoa, että Mahlasta tuli ISKK:n vuoden 2012 tokotulokas ja tokokoira. Aika ihme, mutten tiedä kuinka noita pisteitä lasketaan. :) Tältä vuodelta ei mitään pyttyjä taideta kerätä, kun kisaaminen taitaa olla aika vähissä ainakin näillä suunnitelmilla, mitä nyt on.

Ja toiseksi meiltä pyydettiin koiratanssinäytöstä kesälle, saas nähdä mitä kehitellään. Lastentapahtumaan täytyisi olla lastenmusiikki ja freestyle-esitys. No, eiköhän me jotain keksitä, se kun ei mikään kisaesitys ole niin ei tarvitse kokonaisuudesta murehtia sillä tavalla. Kunhan joitakin temppuja musiikin tahtiin tehdään ja yhdistellään ne kivasti niin se riittänee.

Ja taas hajunottoa...

Me treenataan tätä nyt joka päivä ja ajattelin pitää oikeasti kirjaa meidän treeneistä ja kehittymisestä. Näin aluksi tätä on tylsä kirjata ylös, mutta myöhemmin kun tapahtuu vähän enemmän niin tässä on enemmän järkeä. Eli tehtiin heti aamusta hajunottoharjoitus. Jo ensimmäisellä koulutuskerralla neuvottiin, että kaavoja pitää rikkoa koko ajan. Mä rikon niitä myös ajallisesti, koska me ollaan treenattu niin aamulla, päivällä kuin illalla, maha täynnä ja maha tyhjänä. Eikä sillä ole ollut näkyvää merkitystä.

Hajuna Miia.

1. kerta: 5 toistoa, joista kaikki hyvin.

2. kerta: 5 toistoa, joista kaikki hyvin.

3. kerta: 3 toistoa, joista kaikki hyvin.

Yleisesti sanon, että istuin keittiössä tuolilla ja annoin hajua eri paikoista siten, miten kädellä yletin. Maa haki kyllä tosi hyvin lasin joka kerralla. Lisäksi treenattiin vaihelevasti kestoa. Mitään pitkiä useiden sekuntien pitoja ei tehdä, koska sitä tarkoitustakaan ei vissiin ole, mutta vähän enemmän se saa pitää kuin vaan tökätä kuono lasiin ja ottaa pois. Eli rauhassa saa pitää sitä pienen hetken ja sitten tulee palkka. Tämän lyhyen keston rakentaminen on onnistunut ihan hirmuhienosti, kiitos meidän aiempien treenien, joissa olen rakentanut "samalla tavalla" sille kestoa esim. pään painamisessa maahan. Kahden ensimmäisen sarjan aikana Maa oli tosi rauhassa. Sitten se tuli levottomaksi, mutta pysyin itse rauhassa ja kun sekin rauhoittui (muutakin kuin ihan teennäisesti) niin otettiin vielä kolmas sarja, joka sekin itsessään meni rauhassa. Täytyy muistaa pitää tässä hommassa rauha ehdottomasti ja rakentaa sitä kautta pientä kestoa myös, ettei Maa opi vaan kokeilemaan ja kokeilemaan ja härväämään. Se riski tuon koiran kanssa aina on.

Joo ja ollaan me muutakin puuhailtu sisätokoina mm. kaukojen vaihtoja. Ja koiratanssihommia myös, ruokakupille se on tehnyt aika säännöllisesti alkuasennossa odottamista, joka alkaa ollakin jo hiljainen. :)

Taas hajunottoa

Hervannassa tänään illalla otettiin yksi hajunottoharjoitus. Haju oli Eijan.

1. kerta: 4 toistoa, joista kaikki hyvin.

2. kerta: 5 toistoa, joista kaikki hyvin.

3. kerta: 4 toistoa, joista kaikki hyvin.

Siispä kaikki meni tosi hyvin. Maa oli rauhassa. Työnsi kuonon tosi syvälle lasiin. Kyselin meidän fb-ryhmässä neuvoa, että mitä jos harso tarttuu kuonoon. Se ei kuulemma haittaa. Sellaista sattuu eikä siihen tarvitse kiinnittää huomiota.

Hajunottoharjoitus 3

Tänään aamutuimaan otettiin taas hajua. Hajuna Miia.

1. kerta: 4 toistoa, joista kolme ekaa tosi hienosti ja rauhassa. Viimeisellä tuli lasista myös harso mukana. En palkannut. Tosin harso vaan tarttui Maan viiksiin, kun se piti kuonoaan niin syvällä lasissa. Eli ei käyttänyt kieltään tms. Mitenhän tämän kanssa pitäisi toimia?

2. kerta: 4 toistoa, jotka kaikki tosi hienosti ja edelleen hyvin rauhassa. Laittoi kuonon lasiin rauhassa ja piti siellä.

3. kerta: 4 toistoa niin, että itse seisoin. Yhtä hyvin nämä toistot.

Koko harjoituksen ajan Mahla oli rauhallinen. Tauot kertojen välillä eivät olleet kovin pitkiä. Nyt annoin Mahlan myös syödä naminsa rauhassa ja pidin sopivasti taukoa myös toistojen välillä niin, ettei Maalla ollut kamala kiire namilta lasille. Yritän näin pitää sitä rauhallisena, ettei se ala tekemään tästä mitään nopeuskilpailua: kuono lasiin, nami, kuono lasiin, namia niin nopeasti kuin mahdollista. :)

Tunnistusjäljestys alkoi

Lisään tänne nyt tunnistusjäljestyksen/hajutunnistuksen ekat kirjoitukset niin ei tarvitse etsiä niitä monesta paikasta.

 ----------------------------------------------------------------------------------

Tänään keräsin ekat hajut ISKK:n kokouksessa Kilvakkalan koululla. Ja oli tietysti pakko heti illalla myös treenata hajunottoa. Oltiin siis Ikaalisissa.

Haju: Eija

1. kerta: istuin keittiössä tuolilla, 6 palkattua toistoa, pari kertaa nuoli kielellään lasia, otin tällöin pois. Luulen, että nuoleminen johtui palkkaamisesta. Eli täytyy pitää hiukan enemmän väliä palkan ja purkin tarjoamisen välillä niin, että Maa ehtii edes nielemään naminsa... :)

2. kerta: lattialla, 6 palkattua toistoa, yhdellä kerralla nuolaisi, tästä ei palkkaa tietenkään.

3. kerta: istuin tuolilla, 5 palkattua toistoa

4. kerta: lattialla, 3 palkattua toistoa.

Okei, tuli liikaa. Ehkä huomenna maltan tehdä vähemmän. Mahlalla olisi saanut lisäksi olla pikkusen rauhallisempi olotila, vaikkei se millään kierroksilla varsinaisesti käynytkään.

 -------------------------------------------------------------------------------------

Toissapäivänä (ke 13.2.13) alkoi Koirakoutsin tunnistusjäljestyskurssi, joka pitää sisällään siis hajutunnistusta, tunnistusjäljestystä ja esineiden tunnistamista. Aluksi puhuttiin ihan yleisesti hajuista, koiran hajuaistista ja sen sellaisesta. Näistä kirjoittelen lisää, kun olen käynyt yhden päivän tunnistusjäljestyskoulutuksessa, jossa käsitellään tarkemmin näitä asioita.

Tarpeistoa tunnistusjäljestykseen ovat:

• käyttämättömät lasipurkit, noin 4-6 kpl riittää alkuun
• puhdasta puuvillaa, sideharsoa (kaikki apteekista löytyvät eivät ole puhdasta puuvillaa)
• teräspinsetit (kaikkia hajunäytteitä käsitellään pinseteillä)
• lasit, joista haju annetaan koiralle ja niitä käytetään myös purkkiradalla
• purkiradalle purkkien pidikkeet
• esineet: metalli (teräs), puu, kangas (muovi on huono, koska siihen haju ei tartu yhtä hyvin kuin aiemmin mainittuihin)

Pieni harjoitus päästiin tekemään itsekin. Mahlalla on alkanut juoksut, joten treenasimme viimeisenä pöksyt jalassa. Aloimme harjoittelemaan hajunottoa. Hajunäyte laitettiin lasiin ja sitä tarjottiin koiralle. Ensin istuin tuolilla, Maa tarjosi kaikenlaista muuta. Sitten menin lattialle sen kanssa, niin se heti tuli lasille. Aluksi mun piti pitää namia toisessa kädessä, mutta siitä ei tullut mitään, joten laitoin namit taskuun ja pidin käden tyhjänä. Saatiin heti muutaman toiston hyvä sarja. Sitten pidettiin pieni tauko. Maa oli vähän levoton, mutta yllättävän rauhallinen kuitenkin ja se pyöriskeli vähän ympäriinsä. Sitten toinen sarja, jolloin istuin tuolilla. Nyt onnistui hyvin. Maa myös alkoi pitää kuonoa lasissa tosi kivasti (vaikkei sitä vaadittaisikaan), kun vaan odotin hetken ennen hyvä-sanaa. Kolmannella kerralla sitten siirtelin lasia vähän sivulle, ylemmäs ja alemmas ja kyllä Maa sen hienosti haki ja tunki kuonoaan lasiin. Hyvä. Ja Maa oli suht rauhallinen. Siitä olen erityisen tyytyväinen. :)

Nyt täytyis pestä noi pari purkkia ja saada hajut niin päästäis treenaan itsekin. :) Kotiläksyksi siis saatiin tämä sama harjoitus. Niin ja tietysti tarvikkeiden hankinta.

Uusi blogi

Näin minäkin päädyin tekemään. Meni hermot vuodatuksen muutoksiin ja toimimattomuuteen. Yritin, mutta ei sitten. Kauan se palveli, aika pieni Mahla oli, kun aloitin sinne kirjoittelemaan ja se toimi silloin. Oli kuukausittainen arkisto, oli kategoriat. Sitten tuli päivityskatkot, jolloin ei sinne päässyt, sitten se hukkasi kaikki kuvat ja nyt uudistuksen jälkeen se taisi hukata kaikki, joten kiitos paljon, mutta en jaksa enää.