Pikkukoira on virallisesti tutkittu terveeksi. Luustokuvissa käytiin juuri ennen pääsiäistä ortopedi Juha Kalliolla Eläinystäväsi lääkärillä. Juha on meillä hoitanut Mahlankin ongelmat, joten oli hyvin luonnollinen valinta tutkimaan myös Tuhkan. Lisäksi halusin Tuhkaltakin ns. PennHIP-kuvat lonkista, joissa tutkitaan perinteisen FCI:n lonkkakuvan lisäksi lonkan toiminnallisuutta.
Seuraavaksi laitan kuvasarjat, joissa on kaikki kolme lonkkakuvaa nyt Tuhkalta ja vertailuksi Mahlalta. Mahlan lonkkamalja on matala, Tuhkalla paljon parempi. Kun reisiluun päät on tuettu lonkkamaljaan, Tuhkalla ne menevät oikein sievästi paikoilleen, Mahlalla jää ulommas juurikin matalan lonkkamaljan vuoksi. Viimeisissä kuvissa havainnollistetaan lonkan löysyyttä eli kuinka paljon reisiluunpää mahtuu liikkumaan ulospäin. Mahlalla reisiluu tulee hyvin paljon pois tiiviimmästä mahdollisesta asennossa. Jos se tulisi kokonaan ulos lonkkamaljasta, olisi kyseessä sijoiltaanmeno (eli luksaatio). Tuhkallakin on löysyyttä, mutta selvästi paljon vähemmän, reisiluun pää pysyy selvästi lonkkamaljassa. Mitä löysempi lonkka on, sitä enemmän lonkka rasittuu ja voi kehittää nivelrikkoa ajan myötä. Nämä PennHIP-kuvat tutkitaan Yhdysvalloissa ja niistä tulee lonkkaindeksi, joka kuvaa juurikin lonkan löysyyttä.
Selkä kuvattiin kauttaaltaan terveeksi. Nikamia on oikea määrä, ne ovat vain pitkiksi kasvaneita. :) Kyynärät ovat myös kunnossa, samoin polvet. Kennelliitolta tulee viralliset tulokset aikanaan, arvio lonkista oli A tai B. Mä olen tyytyväinen tähän. Mulla on ainakin toistaiseksi luustoterveydeltään terve koira.
Silmätarkkiin mennään kummankin kanssa kunhan löydän jonkun sopivan tarkastuksen. Mahlaltakin meinaan uusintatutkia silmät, se on kuitenkin jo 7-vuotias. On sitä jotain tehtävä rodunkin eteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti