Eilen oli Jämillä ryhmänäyttely, jossa Mahlakin pyörähti kehässä. Areena oli tavattoman ahdas. Hetkeksi ajattelin mennä Mahlan kanssa lapinkoirakehää seuraamaan, mutta Mahlalle ei passannut alkuunkaan, että koko ajan joku haistaa sen pyllyä, joten lähdettiin sitten väljemmille vesille. Eteisessä oli sen verran rauhallista, että treenailtiin koirien ohittamista. :) Yllättävän hyvin se menikin. Tungoksessa on ihan helppo kävellä Mahlan kanssa, ei se silloin reagoi muihin koiriin, väistää vaan, mutta paikallaan se ei osaa olla.
Kehässä Mahla oli oikein kauniisti. Vaikkei me mitään seisomista tai ravaamista treenata, niin hyvin se siellä narun jatkona meni ja nameja kerjäsi. Valitettavasti tulos oli EVA eli ei voida arvostella, koska Maa tuomarin mukaan ontui oikeaa takajalkaa. Mahdollista se lienee, koska vaikka lonkkien kipujakso on ohi, Areenan liukkaan lattian takia Maa varmasti varoi askeliaan tai pieni liukastelu ja varovaisuus saattoi sattua sitä ihan oikeastikin lonkkaan. Toisena vaihtoehtona pidän sitä, että kun Maa luontaisesti ravaa vinossa, se saattaa vaikuttaa pientä kehää kiertäessä siltä, että se ontuu. Yhtä kaikki, Mahlalla on kaikki kunnossa eikä se pihalla ontunut. Tottakai sen tsekkasin heti kehän jälkeen. Harmittaa vaan tuomarimuutos ja se, että kun me tavattoman harvoin muutenkin käydään näyttelyissä niin sitten käy näin. No ei voi mitään. Omalle seuralle ne rahat kuitenkin meni. :)
Areenan pihalla sitten tokoiltiin. Vähän seuraamista, mutta pääasiassa leikittiin asentoja. Kaukoja muutama vaihto pääasiassa palkaten kerrallaan yhdestä vaihdosta. Lennosta tehtiin istumista, maahanmenoa ja seisomista. Jostain syystä nämä on Maalla vähän sekaisin nyt. Seisomista tarjoaa mielellään kaikkiin. Täytyy seurata lonkkien tilannetta, voihan se olla, että se kipuilee niitä silti (tai asentoja vaihtaessa), vaikka jumeja ja liikerajoitteita ei taas oikeastaan ole.
Tokokokeita ollaan mietitty kevääksi. Aiemmin mä ajattelin, että mä en mene kokeisiin ennen kuin mulla on hyvä fiilis ja hyvä mahdollisuudet saada ykköstulos. Nyt mä oon vissiin laskenut kriteereitä ja kokeet ovat menettäneet merkityksensä siinä mielessä, että nyt lähinnä on kiva mennä vaan kokeilemaan ja katselemaan, mitä tulevan pitää. Tietää sitten ainakin, mitä treenata. Meidän tokouraa taitaa olla muutenkin niin vähän jäljellä, että oikeastaan haluaisin paketoida tämän(kin) lajin tähän. Toki olen itselleni luvannut, että voittajaan mennään pari koetta vetämään ihan sen vuoksi, että haluan itse saada hieman kokemusta koetilanteesta ja niistä liikkeistä. Mahlan ääntelyn ja kaiken muun takia meillä ei siellä mitään mahdollisuuksia ole tuloksia tehdä, mutta se on aika merkityksetöntä mulle. Eli Mahlan tokoura päätetään kuitenkin siihen TK2:seen ja sen jälkeen mä kokeilen, mitä lystään, mutta mihinkään ei enää tähdätä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti