Lomalomalomalomaloma

Meillä alkoi kesäloma. Koirat lähti maalle jo hiukan aikaisemmin helteillä, koska kämppämme oli sisältä päivisin niin kuuma, että todettiin koirien olevan paremmin maalla. Ja siellä ne viihtyvät. On ihana katsella kuinka ne painivat ja juoksevat pitkin pihaa ja toisaalta ne vaan makailevat ja katselevat ympäriinsä. Ne ovat mukana kaikessa pikkupuuhassa pihalla. Lenkkeily metsissä on rentoa, kun muita liikkujia ei ole. Nuo eivät juuri säntäile eläinten perään, joten siinä mielessäkin saa olla aika rauhassa. Jonkun linnunpojan ne joskus löytävät, mutta lyhyesti ne käyvät vaan katsomassa ai että tuommonen ja jatkavat matkaa. Lehmien laitumella ne hengaavat jo molemmat oikein rentoutuneesti.

Oikeastaan juuri mitään treenaamiseen viittaavaa ei olla tehty. Voisi ajatella, että lomalla on aikaa, mutta toisaalta lomalla on niin kiva olla ilman aikataulutusta, että mä en sovi yhtään mitään. Tuhkan kanssa olisi tarkoitus kyllä nyt kesällä treenata aksaa. Että jos me vihdosta viimein päästäis vähän eteenpäin asioissa. Mutta kun en mä saa aikaiseksi mennä treeneihin. Jotenkin mun mielenkiinto aksaa kohtaan on aika alamaissa. Rengasta ollaan kuitenkin aloitettu opettelemaan pyöränrenkaalla. Mä opetan ensin ihan pelkän renkaan läpi hakeutumista ja kun se sujuu, otan vasta sitten sen kehikon ympärille. Kepit olisi toinen kesän projekti. Ja periaatteessa se rimojen nosto sinne maksikorkeuksiin. Tuhkalla on ihan hyvä hyppytekniikka, mutta sen pitää saada ajatella, joten se tarvitsee harjoitusta kovasti ja tekee nopeissa tilanteissa "vääriä" päätöksiä eli esim. aksassa kiertää esteen, jollei heti keksi, miten sen suorittaisi.

Lehmiä me ollaan pari kertaa ajettu niin, että kummatkin koirat ovat olleet mukana. Mahla on löytänyt rentoutta lehmien kanssa. Sen ei tarvitse enää mennä niin vauhdilla ottamaan luuloja pois vaan se käyttäytyy maltillisemmin. Tuhka taas ottaa kaiken kovin lunkisti ja lehmät on sen kavereita. Lehmien uloslaskupäivänä Tuhka sai vähän sorkastakin, mutta ei se siitä mitään oppinut. Edelleen se luottaa noihin isoihin elukoihin. Mutta toisaalta se kyllä kuljettelee lehmiä ihan mukavasti itsenäisesti omaan tahtiinsa.

Mahlan kanssa mä ajattelin meidän kesän projektiksi poispäinajon. Valitettavan vähän olen suuntakäskyjä sille opettanut, mutta toisaalta myös tajunnut, että suuntakäskyjen käyttäminenkään ei ole ihan niin yksinkertaista. Kun sitä älyä tarvitaan. Mutta jos nuo juntturat lehmät saisi hallitusti kuljetettua poispäin niin lampailla homma olisi varsin helppoa. Lampaat pysyy ryhmänä, lehmät on paljon enemmän omia yksilöitään omine päätöksineen.

Hajutreenit on meillä ainakin hetken tauolla. Toisaalta kesän aikana mulla on joitakin pehmeän alustan treenejä suunnitelmissa, koska ollaan maalla pehmeiden alustojen luona. Vanhoja jälkiä pellolla ja metsässä, jäljennostoa ja "kuviojälkiä". Tuhkalle nenää maahan, Mahlalle tarkkuutta.