Taas on vuosi vierähtänyt. Vuosi on tuonut paljon asioita erityisesti henkilökohtaisella puolella, mutta myös koiramaailmassa. Mitään tilastoja, koiranettiä tai muuta tutkailemalla sitä kehitystä ja uuden oivaltamista ei ole havaittavissa, koska juuri mitään virallisiin pöytäkirjoihin piirrettyä meillä ei ole. Eikä ole tulossa, mutta jossain uraauurtavassa työssä me yritetään olla mukana.
Aloitetaan kuitenkin niillä virallisilla.
- Vuoden näyttelyturnee tehtiin naapurinäyttelyyn Jämijärvelle maaliskuussa, jossa kumpikin koirista sai Erittäin Hyvän.
- Tuhka kävi luustokuvissa huhtikuussa ja sai terveen paperit lonkkien, kyynärien, polvien ja selän osalta. Lonkkien perinnöllistä löysyyttä kuvaava indeksi (PennHIP) osoittaa mahdollisuuden nivelrikon kehittymiseen olevan hieman epätodennäköisempää kuin todennäköistä, mutta asettuu hyvinkin keskiarvoon.
- Keväällä Tuhka kävi myös MH-luonnekuvauksessa ja oli siellä oikein oma itsensä. Epäileväinen outoja juttuja kohtaan, mutta eipä sille mitään traumoja tai pelkoja jäänyt.
- Silmät käytiin myös tsekkaamassa kummaltakin koiralta. Mahlalta löytyi jokin epäilys, mutta sai vielä terveen paperit. Tuhkan silmät ovat terveet. Valitettavia uutisia on kuitenkin tullut Tuhkan sisaruksien silmätarkastuksista, Tuhkan yhdellä siskolla on kaihiepäilys ja toisella todettiin PRA.
- Joulukuussa käytiin Tuhkan kanssa epävirallisissa agilitykisoissa ja se olikin harrastusrintamalla ensimmäinen "kisa" pikku-ukkelilla.
Jatketaan harrastusrintamalla:
- Tunnistusetsintä on edelleen meidän "päälaji". Keväällä järjestettiin meidän porukan oma leiri Ylöjärvellä ja syksyllä lähdimme leiriviikonloppua viettämään Virroille. Ihan perinteistä metsähakuakin tuli kokeiltua kerran, mikä oli kummastakin koirasta kivaa ja helppoa. Raunioille ei valitettavasti vuoden aikana päästy, mutta sisä/alue-etsintää tehtiin muutamaan otteeseen. Pääasiassa olemme keskittyneet jälkeen, jossa tuntuu, että välillä mennään eteenpäin ja välillä taaksepäin. Koirat ovat taitavia, mutta ohjaaja häiritsee kehittymistä erityisen paljon.
- Paimennus lampailla jäi hyvin laihanlaiseksi. Keväällä oli yhdet treenit ja elokuussa kävimme kerran Kuttukuussa. Lehmiä paimenneltiin jonkin verran kesän aikana kotosalla. Mahla on fiksu ja sille voin antaa vastuuta. Niinkuin aina sanon, se kehittyisi nopeasti, jos sen kanssa vaan pääsisi hommiin. Tuhkalla ei taipumusta näihin hommiin juuri ole, mutta apukäden siitäkin toki halutessaan saisi ja harrastellahan voi kuinka vaan.
- Tuhka on harrastellut agilitya jonkin verran. Kesällä treenattiin jopa melkein säännöllisesti kerran viikkoon ja edistyttiin mukavasti. Keppiprojekti aloitettiin myös. Valitettavasti se on edelleen vähän vaiheessa, mutta toivon, että ennen ensi kesää pääsemme sen osalta hyvää vaiheeseen. Loppuvuodesta keskityimme hyppytekniikkaan ja erityisesti korkeiden hyppyjen rohkeuteen ja olemme siinä päässeet mukavasti eteenpäin.
- Tuhka kävi pari kertaa fyssarilla syksyn mittaan. Koira on ihan hyvässä kunnossa, ei juuri jumeja missään. Selkää alettiin tietoisesti vahvistamaan.
Tavoitteet vuodelle 2017:
Tunnistusetsintä:
Tunnistusetsintärintamalle kuuluu hyvää ja mielenkiintoista on luvassa. Siitä enemmän, kun suunnitelmat alkavat toteutua. Ilmeisesti hyvä "leiriperinne" saa jatkoa jo heti keväällä. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti koiranlukutaitoa ja luottamusta koiraan. Tämä on tällä hetkellä ehdoton pullonkaula koko hommassa. Se vaatii minulta paljon ja erittäin paljon omalta mukavuusalueelta poistumista, mutta sitä on pakko tehdä, jos oikeasti haluaa kehittyä.
Mahlan kohdalla kehitettäviä asioita ovat erityisesti erilaiset tuuliolosuhteet ja ihmisten kohtaaminen. Mahlan vahvuuksia on sitkeys, keskittymiskyky ja häiriöidensieto. Ihmisten erottelu voisi olla yksi Mahlan harjoiteltavista teemoista myös.
Tuhkan kohdalla suurin kehitettävä asia on häiriöidensieto. Ajattelin lähestyä asiaa ihan normitreeneissä, mutta myös sillä, että liikkuisimme enemmän paikoissa, joissa on paljon hälinää ja hyörinää. Tuhka ei stressaannu, mutta lopettaa työnteon. Hakutyyppisessä etsinnässä Tuhka on alkanut irtaantua minusta vähän turhankin hanakasti ja tekee töitä lähinnä itselleen, tähän pitäisi jotenkin kiinnittää huomiota myös. Hajuerottelu on Tuhkan ehdoton vahvuus. Se kyllä tietää, mitä etsii. Ja erottelee myös ihmisiä.
Paimennus:
Jaa-a. En uskalla asettaa mitään tavoitteita, koska harrastuspohjalta silloin tällöin tätäkin tehdään. Mahlan kanssa voitais sitä esikoetta kyllä taas tänäkin kesänä harkita.
Agility:
Vuoden selkeä tavoite on saada Tuhka kisavalmiiksi. Se vaatii vielä keppien työstämistä, itsevarmuutta korkeille rimoille ja erilaisiin halleihin/kenttiin tutustumista ja totuttelua. Ja kun kerran sen kisavalmiiksi saan niin toki nousu kakkosiin voisi olla hyvä tulostavoite.
Toko/rally-toko:
Jos kerran saan aikaiseksi treenata Tuhkan kanssa agilitya, niin Mahla saisi omaksi lajikseen esimerkiksi rallytokon. Koiralla olisi jo valmiudet alempiin luokkiin, mutta kartturi ei valitettavasti ole ihan sillä tasolla kylttien opettelun suhteen, että pystyisi vielä kisaamaan. Tämä voisi olla silti yksi Mahlan senioriharrastus... Tuhkan kanssa odottelen omaa innostumista tokojuttuja kohtaan. Se osaa edelleen vain istua, mennä maahan, pitää kapulaa suussaan. Esimerkiksi se melko olennainen seuraaminen puuttuu toistaiseksi täysin. :)
Lihashuolto:
Tuhkan selän jumppaaminen ja kunnossapito on yksi tärkeimmistä tähän liittyvistä asioista. Muutenkin yritetään pitää kuntoa yllä mahdollisimman hyvin. Myös Mahla jumppaa ja pyrin hieromaan sitä säännöllisesti. Se kun on eniten, mitä voin noiden koirien eteen tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti