Yhtä sun toista ollaan taas tehty. Mainitsemisen arvoista niistä on ehkä jäljet. Parina iltana käytiin Taijan kanssa ammattiopiston parkkiksella treenaamaassa. Mahlalle tehtiin molemmilla kerroilla kaksi jälkeä, toinen lyhyt ja toinen hieman pidempi. Molemmilla kerroilla tuuli haittasi / vaikeutti työskentelyä ja Maa etsi aika laajalta alueelta. Esineitä ei silti montaa jäänyt millään kerralla nostamatta, joten sikäli ihan hyvä. Perjantaina Janne teki jäljen Opiskelijankadun varressa olevan koulun parkkipaikalle. Tuuli oli tyyni ja maa märkä, joten ajettiin se ihan tuoreeltaan. Alussa Maa vähän pyöriskeli laajemmalla alueella, mutta en päästänyt sitä kovin kauas. Tosi pienetkin esineet löytyivät. Puolen välin jälkeen Maa lähti menemään ihan oikeasti ydinjälkeä pitkin ja ilmaisi esineet selvästi. Tosi hyvä treeni.
Eilen illalla treenailtiin koiratanssia mikäpuistoseikinäonkaan-kentällä Mikkiksen takaisen ison parkkialueen toisella puolella. Ilman musiikkia tehtiin, mutta Mahla piti meille musiikit. Nyt mulla on ihan hyvä fiilis meidän esityksestä kuitenkin, vaikkei me koreografiaa harjoiteltu ja Maa huusi koko ajan. Silti mulla on nyt vahva luotto, että kyllä se onnistuu. Pieleen se menee, sen mä tiedän, mutta lähinnä sellainen fiilis, että mä kehtaan mennä pitämään hauskaa Maan kanssa huolimatta siitä, että se huutaa mulle ja mä sählään omiani. Mä alan kasvaa pikkuhiljaa "kilpailijaksi", koska Mahla on niin arvaamaton, niin persoonallinen ja niin... niin Mahla, että sen kanssa on vaan kiva mennä ja kokeilla välittämättä siitä, mitä on kotiintuomisina. Se vaan on kivaa, jos hyvin menee niin hyvin menee, jos ei niin ei. :)
Meidän uusi koreografia (joka ei siis edelleenkään ole valmiiksi hiottu) vaikuttaa paljon rennommalta ja kivemmalta kuin edellinen. Mä pelkään toki pahasti, että parin viikon päästä kisoissa ollaan myös ihan yhtä keskeneräisen ohjelman kanssa ja improtaan koko ajan. Se onni htm:ssä on, että improaminen on suht yksinkertaista. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti