Romutreenit

Eilen oli M&M-hallilla Lielahdessa ylimääräiset hajutunnistuksen erikoistreenit ns. romutreenit. Tämä on yksi tapa opettaa koira kohdistamaan hajunlähden paremmin. Hajulähde piilotettiin kuorma/trukkilavaan. Kuormalavaharjoituksella on monta hyvää puolta. Ensinnäkin koira ei näe hajulähdettä. Ne eivät yleensä osaa hahmottaa kahdessa (tai useammassa) tasossa olevia lavoja, joten ne todella joutuvat käyttämään nenää. Lavoissa on paljon häiriöhajuja. Niitä ovat käsitelleet ihmiset, niillä on kuljetettu vaikka mitä, ne ovat olleet monessa paikassa kuljetusten ansiosta, lintujen/eläinten hajuja löytyy varmasti. Melkein kaikki koirat tutkivatkin tarkkaan lavoja, niissä haisee niin moni asia. Joillekin koirille epävarmat alustat saattavat olla pelottavia, joten tällä pystyy harjoittelemaan vaivihkaa myös sitä. Mahla tykkäsi kulkea lavojen päällä ja se ihan huvikseenkin hyppelehti niiden päällä. Hajun paikallistamisen kannalta lavat ovat hankalia, lavan alaosassa oleva haju pääsee raoista leviämään. Jos esine on esimerkiksi jonkun esineen alla, parhaassa tapauksessa haju pääsee ulos vain yhdestä kohtaa (ellei se ajan kuluessa tule materiaalin läpi). Kuormalavalla haju tulee eri raoista ja koirat yleensä alkavat aika systemaattisesti tutkia aluetta, jossa haisee saadakseen hajulähteen paikallistettua.

Ensimmäisellä kierroksella opetettiin koiralle tällaista työskentelyä lelun avulla. Lelu piilotettiin lavan alle ja koira sai sen etsiä. Satu ensin vähän härnäsi lelulla, kun sanoin, että ei Mahla välttämättä lelua hae, vaikka sen haistaisikin. No kyllä sitten haki, kun vähän härnättiin lelulla ensin. :) Helppo koira. En käskyttänyt etsimään sen kummemmin muuta kuin ohjasin kädellä lavan suuntaan. Tällainen käsimerkki on oikeastaan se meidän käsky tai vihje, mitä nyt ollaan tekemässä. Hyvin löytyi lelu. Otettiin toinen toisto samoin ja kolmannella kerralla olettiin myös toinen lava viereen. Se ei tuottanut mitään ongelmaa tai hämmennystä vaan Maa meni sitäkin tutkimaan.

Toisella kierroksella otettiin yksi toisto vielä lelulla kahdella lavalla. Sitten otettiin hajuharsolla ja lähtöhajulla harjoituksia. Ilmeisesti käyttämämme haju oli juuri hetkeä aiemmin otettu satunnaiselta ohikulkijalta, kun Mustin ja Mirrin tiloissa oli koiratapahtuma/mätsäri eli haju oli tuore. Lähtöhajun annoin muovipussissa olevasta harsosta. Lavaan oli piilotettu samanlainen harso. Mahla löysi ensimmäisen aika helposti. Nappasi sen suuhun ja oli niin taitavaa koiraa. Sitten toinen kerta: Mahla etsi kovasti, mutta harso ei meinannut löytyä. Aluksi sitä häiritsi se kohta, missä edellisen kerran harso oli ollut. Se haisi tietysti hieman. Mahla kovasti pyöri ja etsi ja se kyllä sai hajun selvästi kiinni aina välillä, mutta paikallistaminen vaati työtä. Mahla käytti myös jalkoja sen verran ripeään, että hieman rauhallisemmalla työskentelyllä se olisi saattanut löytää hieman nopeammin. Kovasti se teki töitä nenällä ja selvästi aivoissa raksutti, kun se mietti ja yritti selvittää ongelmaa, haisee, mutta mistä se haju tulee? Kerran Mahla pysähtyi ja tuli katsomaan mua, mutta taisi siitä itsenäisesti mennä jatkamaan töitä. Ja lopulta se harso löytyi. Sekin piti napata suuhun siitä innosta, että se löytyi.

Vielä piti tehdä yksi helppo, mutta ei se ihan niin helppo ollut. Taas edellinen paikka hämäsi hiukan, mutta huomattavasti nopeammin harso löytyi tällä kertaa kuormalavojen välistä. Hyvä.

Tosi hieno ja kiva harjoitus. Tykkäsin! Näitä voidaan tehdä myös itse, mutta harsojen sijasta voisi olla hyvä piilottaa kohdehenkilön esineitä (melko pieniä kylläkin), joita koira ei nappaa suuhunsa. Mahla oli treenien jälkene ihan tööt. Tosi raskas ja vaikea harjoitus. Selvästi hankalampi kuin tähän asti tekemämme esine-etsinnät, mutta tosi hienosti Mahla selviytyi. Oon ylpeä siitä!