Parit hurlumheit

Tampereen hajutunnistustreenit aloitettiin tehokkaasti. Viime maanantaina treenailtiin hienossa ympäristössä Hatanpään Arboretumilla kauniissa aurinkoisessa illassa. Treenin teema oli ihmispurkkirata. Mahlalle tämä muodostui kovin vaikeaksi. Se ei meinannut millään osata kohdentaa tiettyyn ihmiseen, se etsi esineitä ja jälkeä. Lopulta tehtiin niin, että annoin lähtöhajun maalimiehen vieressä ja palkkasin heti, kun Maa meni maalimiehen luo. Mahla sulkee töitä tehdessään maailman ympäriltään ja tästä syystä myös kaikki ihmiset. Silloin on kovin vaikea maalimiestä löytää... :)

Toisella kierroksella tehtiin Sadun toiveesta hurlumhei, jossa on maalimies. Jälki oli n. 170m pitkä ja meni pääasiassa nurmea, mutta meni useamman hiekkaisen kävelytien yli. Mukaan sekoittui siis paljon jäljentekijää tuoreampia häiriöjälkiä. Yhdessä kohtaa mentiin aika pitkään sivuun, mutta haju oli ilmeisesti levinnyt tuulen mukana sinnepäin. Sieltä tultiin kuitenkin takaisin ja Sadun neuvojen mukaan sitten haravoitiin nurtsia ja löydettiin takaisin jäljelle. Ja tosi hyvin Maa jäljesti niitä pätkiä, joissa ei ollut alustanvaihteluita yms. Ja maalimies löytyi vihdoin ja viimein.

Tänään oli treenit Hermiassa Herwoodissa. Ensin tehtiin esineruutu. Mahla oli varsin pätevä. Se ilmaisi maahanmenolla esineet ja etsi niitä hyvin intensiivisesti.

Sitten tehtiin hurlumhei jälleen sokkona. Lähdettiin hieman väärään suuntaan, mutta ehdittiin palata sieltä takaisin ennen kuin kukaan ehti sanoa, että ei enempää sinnepäin. Mahla merkkasi voimakkaasti jälkeä tien yli, joten mentiin sitten risteyksen läpi. Siitä asvalttikävelytietä ylös TTY:n Festian pääovia kohti. Ylätasanteella Maa poikkesi sivuun ja sai selvästi hajun maalimiehestä, koska haisteli kovasti kaiteen yli. Kanssakulkijat kokivat ylimääräisiä sydämentykytyksiä Mahlan uhkarohkean kiipeilyn, mutta kyllä me rappusia pitkin sitten lähdettiin keskitasanteelle. Maa jatkoi hieman alaspäin vielä, mutta tuli nopeasti takaisin, ei ehtinyt edes alas asti. Ja siitä seinänvierustaa pitkin suoraan maalimiehelle. Tosi hyvin koira selvisi tästä jäljestä!

Ja mä olen vähän oppinut lukemaan Mahlaa, että koska se on jäljellä ja koska ei. Pikkusen. Aika tarkkaan koiraa saa kyllä lukea, että siihen oppii, mutta hienoa on se, että on selusta, joka neuvoo ja tulkitsee. Sitä oppii sitten katsomaan oikeita asioita.