Kukaan ei tänään ollut tulossa maanantaitreeneihin, joten laitoin päivällä viestiä Taijalle, että mentäiskö Hervantaan tekeen yhdet jäljet. Niin me sitten mentiin poliisikoulun parkkikselle. Siinä oli mukavia kivetyksiä, joiden yli mentiin useamman kerran. Esineitä oli kymmenen. Alussa Mahla ei oikein ollut innoissaan esineiden ilmaisusta, mutta hokasi kyllä varsin pian, että kyllä näitä on ilmaistava. En antanut mennä yli, mutta toisaalta Maa ei sitä yrittänytkään.
Lisätkää videota katsellessa resoluutiota videon alaoikealta löytyvästä napista, jotta saa vähän tarkempaa kuvaa. :)
Mahla on aina ollut hyvä ilmaisemaan esineet, mutta selvästikin, kun olemme jo pidemmän aikaa tehneet haastavampia jälkiä, joissa on vain ehkä loppuesine, itse jälki on alkanut vetää Mahlaa enemmän puoleensa. On siis aika palata esinejälkiin sitä tarkkuutta hakemaan. On tämä sellainen palapeli, että pitäisi aina muistaa harjoitella monipuolisesti, jotta jo opitut taidot eivät menisi hukkaan. Yleensä vaan kun havaitsee jonkun selvän kehityskohteen, niin sitä alkaa harjoittelemaan tiheämmin ja siinä samalla sitten jää unholaan pari muuta juttua. Sitä tasapainotteluahan aika paljon koiraharrastaminen on. Sitä saat, mitä vahvistat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti