Tänään Mahlalla oli atopiakontrolli. Käytiin vaa'alla ja neljän viikon aikana paino on päässyt vähän nousemaan. Nyt se oli 19 kg. Olen lisännyt Mahlan ruokaa ja vaikka olen pyrkinyt lisäämään pelkkää määrää ja lihoista syöttänyt pääosin hevosta ja riistaa ja lisännyt naudanmahaa niin painoa on kertynyt. Täytyy nyt miettiä uudestaan. Mahla ei varsinaisesti ole lihava tai mitenkään pyöreä, mutta lonkkien takia se saisi olla hiukan hoikempi (ei mikään luuranko tietenkään). Täytyy nyt miettiä tätä ruokintaa taas pikkusen uusiksi.
Kortisonia Mahla saa vähän, mutta Juliska ehdotti, että josko pyrittäisiin siitä kokonaan pois. Kesäkaudella voidaan pyrkiä vähentämään niin, että vain tarpeessa käytetään ja loka-marraskuussa sitten tihennetään siedätystä ja kokeillaan jotakin valeluliuosta suojaamaan ihoa kuivumiselta, joka korostaa kutinaa. Sen sijaan Mahlan etupää, lavan lihaksisto oli erittäin kivulias, jonka olen kyllä huomannutkin. Hauiksen jännetupit olivat hieman aristavat, mutteivät turvoksissa. Takapää oli kuitenkin nyt kunnossa, lonkat eivät aiheuttaneet mitään reaktioita Mahlassa. Etupään takia aloitetaan nyt kipulääkekuuri ja lyhyinä kuureina lihasrelaksanttia. Lihasrelaksanttia Mahlalle ei voisi oikeastaan antaa lonkan lihasten takia, mutta lyhyinä (2-3 päivän) kuureina se on mahdollista. Saatiin myös varastoon kipulääkettä ja lihasrelaksanttia, että jos tarve tulee niin voidaan aloittaa lääkitys heti ilman eläinlääkärireissua. Ajattelin, että riippuen tämän tilanteen muutoksesta mennä kesällä fyssarille päivittämään meidän jumppaohjeita ja käsittelemään ruodon. Juliska kun ei hoida eikä hiero vaan ainoastaan tsekkasi läpi. Keskimäärin joka toinen päivä ollaan jumpattu säännöllisesti eli ihanteelliseen kerran päivässä ei olla pystytty. Voisihan siinäkin asiassa ryhdistäytyä. Hienoa oli joka tapauksessa kuulla, että takapää ja lonkat ovat kivuttomat tällä hetkellä. Ehkä se lihaksiston kasvattaminen on auttanut.
Muuten ulkoisen tutkimuksen perusteella Mahla on erinomaisessa kunnossa. :) Hyvä niin.
Tuhka oli autoilemassa mukana. Alkumatkasta motarilla se haukkui ihanan kimeää pennunhaukkua, mutta puolessa matkassa (10 minuutin jälkeen) se rauhoittui. Kun päästiin eläinlääkäriaseman pihaan, en ottanut Tuhkaa ollenkaan autosta pois, koska se nukkui ja ajattelin antaa mielummin nukkua kuin herättää ja sitten se jää yksin kiljumaan autoon. Nyt se nukkui koko reilun puolituntisen, joka oltiin Mahlan kanssa sisällä. Kun Mahlan kanssa päästiin pois, herättelin pennun ja mentiin käymään sisällä.
Vaaka antoi lukemaksi 5,2 kg. Odotushuoneessa oli yksi koira, jonka luo Tuhka olisi kyllä halunnut, mutta en päästänyt. Pari pikkutyttöä tuli katsomaan pentua, mutta Tuhka ei ollut erityisen kiinnostunut heistä, mutta toisaalta ei pelännytkään. Yksi hoitajista vähän silittelikin Tuhkaa. Kaiken kaikkiaan Tuhka oli oikein reipas ja utelias. Toisaalta se ihan oma-aloitteisesti välillä tuli mun eteen istumaan ja ottamaan kontaktia. Näistä kehuin ja pari namiakin taisin syöttää, vaikkei pentu nameista vielä oikein innostukaan. Lähinnä se vaan mutustelee namit, jotka olen yrittänyt pilkkoa mahdollisimman pieniksi. Äh, kuinka se on vaikeaa! :)
Takaisintulomatkan Tuhka nukkui autossa eikä edes alkuun huudellut mitään. Laitoin pyykkikoneen päälle ja koirat kaikessa rauhassa nukkuvat.
Viime yön koirat nukkuivat erikseen aivan kuten ensimmäisenkin yön. Luulen, että ensi yöksi ne saavat molemmat tulla makkariin. Eipä noilla mitään ongelmaa ole. Pihalla Tuhka kovasti seuraa koko ajan Mahlaa. Mahla tuntuu olevan melkein turhankin lepsu pennun suhteen. Aamulla kun Janne lähti töihin ja päästi Mahlan makkarista, se tuli mun kanssa sohvalle jatkamaan unia ja meni mun taakse nukkumaan, kun pentu yritti maistella sen varpaita. Keittiössä Mahla pitää kyllä puolensa ja ruuan suhteen muutenkin. Mä olen yrittänyt itse auttaa Mahlaa siinä mielessä, että jos esimerkiksi leikin Mahlan kanssa, niin me käsketään molemmat Tuhkaa pois.
Tuhka on melko kovapäinen kaveri kaikesta huolimatta. Se toki kunnioittaa Mahlaa, mutta pyrkii melkein heti uudestaan, vaikka Mahla on jo sanonut, että ei. Tuhkalla todellakin on omat mielipiteet asioihin. Se on ollut kuitenkin ihan kiitettävän hiljaa ja haukkumisesta sisällä on kyllä mainittu heti ja ihan kivasti se on uskonut. Haukkumista tulee lähinnä silloin, kun Mahlaa ei jaksa kiinnostaa pennun touhut, mutta pentu haluaisi leikkiä. Ruokaa tai ulos se ei vaadi haukkumalla. Tarpeet ovat yhtä ilopissaa lukuunottamatta tulleet paperille tai ulos. Makkarissa meillä on matto ja vaikka mitä roinaa, mutta se ei ole aiheuttanut mitään ongelmaa. Eli siinä mielessä helppo pentu, mutta Tuhka todellakin maistelee kaikkea. Siinä se on hyvin erilainen kuin Mahla pienenä. Mahla ei tuhonnut mitään eikä sitä tarvinnut edes kieltää maistelemasta tuolinjalkoja tai yhtään mitään. Tämä riiviö sen sijaan on milloin missäkin kiinni.
Kirjoituksen yhteydessä olevat kuvat ovat eiliseltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti