maanantai 12. toukokuuta 2014

Pentupainia ja treenilöitä

 
Tämä kuva on parin viikon takaa Ikaalisista.

Lauantaina käytiin eläinlääkärin pentupaineissa. Mentiin isojen pentujen ryhmään ja paikalla oli Tuhkan kanssa samanikäinen saksanpaimenkoirapentu ja vähän vanhempi bordercolliepentu sekä vähän aikaa kääpiövillakoiranpentu, joka oli pienempi kuin nämä muut. Hyvin pennuilla painit sujuivat ja Tuhka oli hienosti kuulollakin ja jos tuli tarve kutsua pennut pois niin Tuhka tuli hienosti mun luo (no tietysti vähän harkiten, että onko tämä nyt ihan tarpeen).


Pentupaineista matka jatkui Epilän frisbeegolfradalle, jonka viereisellä hiekkakentällä tokoiltiin Mahlan kanssa. Nameja mulla ei mukana kovin paljon ollut, joten leikittiin sitten palkaksi aina. Mahla oli hienosti mukana ja äänenkäytön kanssa oltiin paremman puolella. Paikkamakuuta otettiin vähän pidempää pätkää ja niin, että mä menin aika kauas, ja se sujui hienosti. Oikeastaan ainoa häiriö oli skeittipojat vähän matkan päässä, mutta se ei aiheuttanut ahdistusta Mahlassa. Mahla makaili muutenkin rennonoloisesti. Hyvä.

Sitten mentiin Nokian frisbeegolfradalle ja yhden kierroksen verran koirat odottivat autossa. Sen jälkeen Janne jatkoi kavereineen toiselle kierrokselle ja me mentiin koirien kanssa puistoon hengaamaan. Siinä oli tosi iso nurmialue, jossa meni kävelyteitä. Koirat saivat juosta ja haistella. Pienellä lammella käytiin kahlaamassa. Tuhka kieriskeli lähellä rantaa ja kierähti rantaveteen. Ei jätkä siitä hämillään ollut, mutta ei se kyllä veteen mennyt. Mahla kahlaili ja kävi uimassakin.

 

Sunnuntaina käytiin äitienpäivää viettämässä Ikaalisissa. Lehmät olivat ulkona toista päivää ja Tuhkan kanssa käytiin niitä katsomassa. Jänniä nuo isot eläimet olivat, tosi jänniä. Mun perässä se kuitenkin tuli ihan aidan viereen ja vähän pöhisi jaloissa. Lehmiä ei pikkuinen kiinnostanut eikä ne pöhinöistä paljon välittänyt.

 

Illalla Jannella oli taas soututreenit, mutta tällä kertaa me suunnattiin Viitapuistoon treenaamaan. Treenailtiin Mahlan kanssa ensin. Tehtiin perinteisesti hiljaisuutta, mutta teematreeninä hyppynoutoa. Hyppynoutoa ollaan treenattu vain pari kertaa aiemmin ja mennään siinä vaiheessa, että hypyssä on pari lautaa (20cm) ja käyn itse laittamassa kapulan siihen parin metrin päähän toiselle puolelle. Näin se takuuvarmasti tulee joka kerta takaisinkin hypyn yli ilman ylimääräisiä käskytyksiä. Ekalla kerralla kapula oli ihan suorassa, sitten vähän oikealla ja kolmannella kerralla vähän vasemmalla. Eikä enempää treenattu. Kapulalla otettiin yksi koemainen tasamaanoutokin.

 

Sitten tuli kentälle aksaharrastajia ja mä vaihdoin koiraa. Tuhka oli radanrakennuskoirana ja pääsi tutustumaan pariin uuteen koiraan. Putkea treenattiin pikkuisen kanssa. Nyt ei ollut avustajaa vaan laitoin putken lyhyeksi ja puoli huomaamattomasti ujutin koiran sinne ja äkkiä kipasin toiselle puolelle palkkaamaan. Tosin nyt palkkasin lelulla ja koko ajan menosuuntaanpäin eli en koiraa kohti. Tuhka tykkäsi kovasti. Vedettiin putki suoraksi ja jälleen oli kivaa. Vähän päästä kokeiltiin myös mustaa putkea, joka vedettiin sekin täyteen pituuteensa. Musta putki oli ihan ekaksi vähän jännä eikä Tuhka meinannut sinne mennä, mutta aika nopeasti se keksi, että eihän tässä mitään. Oikein hyvät treenit Tuhkalle. :)

 

Tänään maanantaina oli hajutreenit Turtolan kauppakeskuksen pihassa. Mahlalle tehtiin esineruutu ja -jälki. Rauhoittuminen otti taas aikansa, mutta sen jälkeen koira teki hienosti hommia. Jälki ajettiin sivutuuleen, joka aiheutti sen, että tuoreella jäljellä mentiin pari metriä sivussa. Mahla kuitenkin nosti esineet hyvin. Tosin ekana ja vikana esineenä oli puupalat, joita ei usein ole ollut. Mahla oli ensimmäisen kohdalla sitä mieltä, että sitä ei tarvitse ilmaista. Odotin ilmaisun kuitenkin ennen kuin jatkettiin ja vähän siihen autoinkin. Viimeinen puu nousi sitten paremmin. Jälleen: riko kaavaa: erilaisia esineitä jäljelle. :)

Treenien jälkeen käytiin Tuhkan kanssa pyörähtämässä kaupan ovien edustalla. Vaikka rämiseviä ostoskärryjä kuskattiin siinä niin eipä tuo ollut moksiskaan. Kovasti pikkuinen kontaktia tarjosi ja ihan pikkuisen paikallaanoloakin treenailtiin. Jokunen siinä kävi Tuhkaa moikkaamassakin.

Tuhka tykkää kiipeillä ja istuskella korkealla...

Tuhkan kasvussa on havaittavissa sellainen edistys, että pidätyskyky on parantunut. Se tekee tarpeitaan harvemmin ja yöllä käy ehkä kerran pissalla paperilla. Ulkona ramppaaminen joka tunti pissan takia on siis jäänyt ja melkein välillä unohdun tekemään kouluhommia enkä muista käyttää pentua pihalla. Se on myös nukkunut nyt hyvin yöllä.

Tässä yksi riiviökuva, joita kakarasta saisi paljon. Kuvassa se on kaivautunut pedin tyynyn alle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti