Purkkirataa

Kirjoittelen ihan sen takia, että olen havainnut, kuinka tärkeää on tehdä mahdollisimman monipuolisesti harjoituksia, että koira joutuu joka kerta miettimään. Se ei tarkoita, että koko ajan vaikeutettaisiin harjoituksia. Kun tehdään vaikeampi harjoitus, sitä seuraa taas helpompi ja välillä palataan ihan niihin aivan alkumetrien harjoituksiin, yhteen purkkiin.

Mä olen syksyn aikana kiinnittänyt erityisesti huomiota purkkiratatreenien vaihtelevuuteen ja se on tuottanut silminnähden tuloksia. Ennen kesää mä olin kutakuinkin turhautunut Mahlan kanssa purkkiratoihin, koska kyllä se erotteli, mutta se kiihtyi aina tosi nopeasti ja järkevä määrä oli tehdä korkeintaan kolme toistoa kerrallaan. Toistojen vähyys ei sinänsä ollut ongelma vaan juurikin se kiihtyminen ja malttamattomuus. Nyt me ollaan vaihdeltu hyvin paljon juttuja. Oikeastaan ainoa mikä on pysynyt samana on se, että purkkistreenit on tehty olkkarissa/eteisessä.

Me ollaan vaihdeltu purkkiradan muotoa. Joskus se on suora eteenpäin, joskus poikittain, joskus neliö, joskus ympyrä, mitä milloinkin.

Me ollaan vaihdeltu purkkien määrää. Joskus on vain yksi, joskus kaikki kuusi, mitä meiltä löytyy. Useimmiten se on kuitenkin kolme tai neljä.

Me ollaan vaihdeltu häiriöitä. Joskus on pelkkiä tyhjiä harsoja, joskus tuttuja omia hajuja (esim. mun haju), useimmiten vieraita ja eri ikäisiä hajuja.

Me ollaan vaihdeltu kohdetta tarkoittaen sitä, että välillä haetaan koko treeni samaa henkilöä, välillä vaihdetaan kesken treenin etsittävä ja välillä jokaisella toistolla haetaan eri kohdetta. Vielä vaihdellaan sitä, että onko edellinen/edelliset etsittävät radalla vai ei. Ja välillä kohdetta ei ole ollenkaan eli harjoitellaan tyhjän ilmaisua.

Me ollaan vaihdeltu palkkausnopeutta. Välillä palkkaan heti, kun koira menee purkille eli en odota mitään reaktiota. Tämän teen useimmiten naksulla. Sillä vahvistetaan oikeaa. Välillä odotan ilmaisua, mikä Mahlalla on maahanmeno ja Tuhkalla purkille jääminen, mitä ei ole kummallekaan varsinaisesti opetettu. Tällä varmistan itselleni, että koira tajuaa, mistä on kysymys ja mistä saa namin eikä se vain jojoile purkilta toiselle odottaen, että mä kerron, koska se on oikealla.

Me ollaan vaihdeltu palkkaustapaa. Välillä palkkaan kupista pitkäkestoisesti niin, että se saa syödä kupista hetken aikaa nameja. Välillä palkkaan tällä tavalla pitkäkestoisesti useita kertoja eli syötyään kupin tyhjäksi, se laittaa kuononsa uudelleen samaan purkkiin ja saa uuden satsin nameja kuppiin. Välillä palkkaan kädestä useamman kerran niin että se aina välissä haistaa purkkia. Välillä naksuttelen tästä, välillä en.

Ja tämä on tuonut Mahlalle rauhaa ja keskittymistä. Sen tekeminen purkkiradalla näyttää ajoittain jopa suorastaan hillityltä ja hallitulta. Mä olen erittäin tyytyväinen. Tuhka on alusta asti ollut rauhallinen ja keskittyvä ja se nuuhkuttaa hienosti. Selvästi siis vaihdellessa asioita, koirat eivät tiedä, mitä on luvassa. Ne eivät siis vaan mene radalle häsläämään vaan joutuvat oikeasti haistelemaan ja ajattelemaan, tekemään päätöksiä.

Välillä tuntuu, että Tuhkan kanssa tehdään aika vaikeita harjoituksia, vaikka se on kuitenkin tosi nuori ja vähän aikaa harrastanut. Mahlan kanssa tehtiin paljon paljon kauemmin ihan perusharjoituksia, saman kohteen etsimistä tyhjien ja mahdollisten vanhempien häiriöhajujen joukosta. Mutta oikeastaan silloin Mahlan kanssa aloitellessa mä en oikein tiennyt mistään muusta. Me treenattiin ohjeiden mukaan eikä purkkiradalla kehittymistä seurattu kovin tarkkaan. Tuhka on kuitenkin selviytynyt hienosti kaikista haasteista ja kun tosiaan tehdään hyvin vaihtelevasti eri vaikeuksisia harjoituksia niin saa siellä joukossa olla oikeasti vaikeitakin. Joka kerta se kuitenkin palkataan oikealta purkilta ja aina vahvistetaan sitä, oli helppo tai vaikea harjoitus.

Niin ja nyt viime aikoina olen kokeillut sitä, että mitä jos koirat ovat samassa tilassa myös odotellessa vuoroaan. Tämä kokeilu on yllättänyt mut positiivisesti. Ennen jemmasin aina toisen koiran toiseen huoneeseen siksi aikaa kun treenasin toisen kanssa ja sitten vaihdoin koiria. Nyt toinen on ollut hyvin vapaamuotoisella "odota"-käskyllä hieman kauempana, mutta periaatteessa nähnyt kun treenataan toisen kanssa. Molemmat koirat ovat yllättävän hyvin pysyneet poissa ja tosi rauhallisina! Toiseen huoneen jemmatessa ne mölisivät odottaessaan ja olivat aivan intopiukeena, kun ne hain sieltä. Nyt ne ovat rauhallisen innokkaina, kun vapautan odottamasta töihin.