Koirahierontaa

Yksi tuttu opiskelee koirahierojaksi ja Mahla ja Tuhka ovat kummatkin hänen projektikoiriaan. Tänään oli ensimmäinen tapaaminen, jossa keskusteltiin vähän pohjatiedoista ja koirat käpälöitiin ensimmäisen kerran. Mahla oli tyypillisesti oikein rauhassa, hyvin käsiteltävissä ja tykkäsi käsittelystä. Se aristeli etupään käsittelyä, vaikka sitä ei kovakouraisesti käsitelty, mutta ilmeisesti se oli sen verran varuillaan. Kaikki Mahlan käsittely on hyvästä, koska sen etupää on kipeä.

Tuhkan kanssa lähdettiin siitä, että se opettelee olemaan käsiteltävänä. Tuhka pitää ihmisiin vähän etäisyyttä. Kyllä rapsuteltavana oli ja leikki, muttei mennyt kyljelleen saati rauhoittunut. Sitä lähdetään harjoittelemaan seuraavalla kerralla.

Eilen käytiin hajutreeneissä Kolmenkulmalla. Mä olen niin tyytyväinen treeneihin, että kirjoitan niistä, vaikka hajuhommista en kauhean usein tänne kirjoittele. Mahlan jälki meni Terran puolelta alikulusta Abc:n pääovien ohi ja päättyi rakennuksen nurkalle, pituutta reilu 200 metriä. Tässä jäljessä oli muutama juttu: alikulku, tienylitys, Apsin pääovien ohitus ja alkumatkan Janne oli kulkenut yhdessä jäljentekijän kanssa tehden toiselle koiralle jälkeä (eli jätti matkalle myös esineitä) ja kääntyi jossain vaiheessa pois meidän jäljeltä. 

Alussa Mahla ei meinannut päästä jäljelle ehkäpä tuulen suunnasta johtuen. Se nappasi yhden Jannen jättämän esineen suuhunsa, mutta ei siis ilmaissut sitä. Ilmeisesti se oli niin epävarma kun ei meinannut löytää oikeaa jälkeä, että nappasi tutunhajuisen esineen suuhunsa. Alikulku oli heti alussa pienessä laaksossa, mikä oli yllättävän hankala. Kun Mahla nappasi jäljestä kiinni, se kyllä paineli alikulkuun reippaasti. Tienylitys oli suoraan ja meni hyvin. Rakennuksen seinustalla Mahla eteni hyvin, ohitti runsaasti ihmisiä (abc:n edessä kulki runsaasti väkeä). Aukeavat liukuovet aiheuttavat melkoisen pyörteen, Mahla tarkisti hyvin ovien jälkeen, minne jatkaa. Se veti tosi hienosti! Mahla tarvitsee haastetta, vaikeita paikkoja, joissa se joutuu tekemään töitä. Pituutta jäljissä ei tarvitse olla tämän enempää. Osaamista hiotaan muulla treenillä, pituutta treenaillaan aina joskus ikäänkuin omana harjoituksenaan. Jännä oli se, että Mahla ei reagoinut Jannen jälkeen mitenkään. Kyllä se omaan tehtäväänsä keskittyy. Mä olen yrittänyt varioida Mahlalle esineitä mahdollisimman paljon ja tyytyväisenä totean, että jopa Mahlan inhokki eli puu nousi lumen seasta. 

Tuhka treenasi kulmia. Tuhkan jäljellä hankaluus oli kaupan pihassa oleva kasvihuone, jonka ovi kolisi tuulessa. Mä en tiennyt, miten jälki menee, mutta näin jalanjäljet lumessa, joten pystyin ohjaamaan kasvihuonetta pelkäävän Tuhkan sinne päin. Tuhka kuikuili oikeaan suuntaan, mutta ei uskaltanut itse sinne lähteä. Kasvihuoneen nurkalla oli esine ja se oli tosi jännä, Tuhka juuri ja juuri uskaltautui haistamaan sitä. Sitten pienen kannustuksen avulla se selvisi kasvihuoneen oven edestä seuraavalle esineelle. Ihan mahtavaa. Tuhka jatkoi työtä hienosti kasvihuoneen jälkeen ja esineet nousivat hyvin. Pikkukoiralla alkaa olla vauhtia jälkihommissa ja sille voisi lyhyisiin jälkiin tuoda lisää haastetta, että se joutuu todella töihin.

Lumella on kyllä helppo jäljestää. Esineetkin saa jemmattua lumeen tosi hyvin piiloon. Nyt kun lunta sataa jatkuvasti, se on puhdasta ja siten helppo alusta koiralle. Nämä kelit pitää ehdottomasti hyödyntää treenaamiseen.

Musta tuntuu, että mulla ei muuhun treenaamiseen olekaan enää mielenkiintoa. Toki koirien kanssa on kiva höntsäillä kaikkea, mutta ei mua kyllä oikeastaan yhtään kiinnosta mitkään koevaatimukset missään suhteessa. Agilitya me pikkukoiran kanssa treenataan, mutta siinäkin mun mielenkiinto on lähinnä kokeilla uusia juttuja ja tapoja tehdä asioita ennemmin kuin tähdätä kisoihin.

Niin ja hei, jos joku on kiinnostunut hajujutuista aktivointi- tai kilpailumielessä niin pankaa merkille Suomeen rantautunut laji Nose Work. Siinä on sopiva laji, jos hajutreenit kylmässä ja märässä metsässä tai pitkin kaupunkia kulkevine jälkineen ei innosta. Me ei laventelia tai eucalyptusta aleta etsimään vaan pysytään ihmisen ominaishajuissa. Me ollaan kuitenkin tehty paljon samanlaista etsintää kuin Nose Workissa tehdään, joten voin lämpimästi suositella, se ON kivaa. :)