sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Hyppytekniikkaa

Eilen näyteltiin, tänään tehtiin töitä. Ylöjärvellä oli Vappu Alatalon hyppytekniikkaseminaari, osallistuimme yksipäiväisesti vain tänään. Mä halusin mennä näyttämään Tuhkaa Vapun silmien alle, jotta saisin varmistuksen sille, että kaikki on hyvin ja mahdollisesti jos ongelmia on, pääsen niistä jyvälle heti ennen kun aletaan aktiivisemmin agilityyn paneutua.

Päivä alkoi luennolla. Mä olen useampia hyppisluentoja kuunnellut, mutta tässä paneuduttiin hieman tavanomaista enemmän koiran lihashuoltoon ja agilityn vaatimuksiin lihaksiston osalta. Agilitya ehkä pidetään koiralle luonnollisena lajina, mutta ei se sitä ole. Kävimme läpi myös erilaisia jumppajuttuja ja lihaksiston kehitystä.

Alle vuosikkaalla mä en ole tehnyt kuin putkijuttuja, muutaman kerran hyppytekniikkaa ja joitakin ohjausjuttuja. Itse asiassa enempää ei tarvitse. Kontaktiesteille on turvallista mennä vasta yli vuotiaan koira kanssa ja kepit ovat se koiralle fyysisesti vaikein este, joka opetetaan viimeisenä.

Lihashuoltojuttu pohjautui sille, että ihmisen tehtävä agilityssä on pitää koira siinä fyysisessä kunnossa, että koira kykenee selviytymään tehtävistä kunnolla. Toisekseen ihmisen tulee antaa koiralle mahdollisuus oppia hyppäämään. Koiran hyvän tekniikan kehitykselle ihminen itse on usein suurin este, koska ohjaajan sosiaalinen osallistuminen hyppyharjoitteluun on turhaa, harjoite antaa koiralle palautteen, jonka mukaan se kehittyy. Kolmas ohjaajan tehtävä on ottaa käyttöön yksiselitteinen ohjaussysteemi, joka sopii kyseiselle koirakolle.

Tuhkan kanssa tehtiin perussarja kolme kertaa, perussarja viimeisellä okserilla kolme kertaa ja kasvava sarja medi-välein kaksi kertaa. Toistoja tuli siis hyvin vähän, mutta se oli riittävästi. Siinä Vappu näki, mitä halusi nähdä.

Kun perussarjan viimeisenä oli okseri, Tuhka ekalla yrittämällä oli selvästi mietteliäs okserista. Otettiin sitten pelkkä okseri kerran ja tämän jälkeen koko sarja, jolloin Tuhka teki hienosti. Mä olen sen huomannut, että Tuhka on erittäin ajattelevainen. Sen vauhti hidastuu heti, kun se joutuu miettimään. Se siis tarvitsee erilaisia harjoitteita ja erilaisia tilanteita, jotta kaikista tulee sille tuttuja.

Tuhka sai kehuja "täydellisestä" hyppytekniikasta. Se käyttää kroppaa erinomaisesti ja se selvästi käyttää aivoja. Sillä on erinomainen vire. Se on rauhallinen, mutta innokas ja sillä on selvä pyrkimys mennä kovaa targetille. Targettityöskentelystä Vappu antoi hyvää palautetta, pohjat on tehty kunnolla. Tuhkan fokus on kupissa eikä mussa. Tosin se ei oikein usko saavansa lupaa mennä kupille. Annoin luvan aina kun se katsoi kuppiin, tämän jälkeen se vilkaisi mua, kääntyi katsomaan takaisin kuppiin ja lähti. Tätä voisi harjoitella ehkä vähän lisää... Hienoa on kuitenkin se, että se ei syöksy eteenpäin mua katsoen vaan se ensin siirtää katseensa takaisin eteen ja vasta sitten lähtee liikkeelle. Näin sillä on mahdollisuus päästä heti tasapainoon ensimmäisillä hypyillä.

Mahlan hyppyongelmien jälkeen oli tosi huojentava kuulla, että pikkukoira osaa hypätä. Me saatiin lupa aleta treenaamaan kaikkia hyppisharjoitteita ja korkeuttakin saadaan harjoitella pikkuhiljaa. Mitenkään radikaalisti en ala rimoja nostamaan ja hyppytekniikka treenaamaan ennen kuin Tuhkan luusto on kuvattu. Tuhkalla on pitkä selkä ja siitä on pidettävä huolta. Se tarvitsee paljon lihasta selkään. Nyt se harjoituksissa käytti erinomaisesti selkäänsä, mutta se oli ensimmäinen asia koirassa, mikä alkoi väsyä ja levossa se ei jaksanut kannatella selkäänsä kunnolla. Mulla on tarkoitus nyt keväällä käydä tuosta selästä puhumassa fyssarin kanssa ja saamassa vinkkiä, miten erityisesti sitä pitäisi harjoittaa.

Kun katselin muiden aksakoirien hyppistreenejä, väittäisin jälleen, että yksi suurin syy hyppyongelmille on liian korkea vire. Monet leikittivät, riekuttivat koiria, jolloin ne saattoivat olla hyvin etupainoisia jo istuessaan lähdössä. Näiden koirien kanssa tehtiin monenlaisia variaatioita, jotta saadaan koira keskittymään ja katsomaan hyppyjä. Näiden koirien hyppytekniikka saattoi olla aivan hyvä, kunhan ne saatiin rauhoittuneempaan mielentilaan. Musta näyttää koko ajan enemmän ja enemmän siltä, että haluan Tuhkasta keskittyneen agilitykoiran, jolle en edes yritä saada kierroksia. Ehkä joskus nähdään, mihin tämä mun kokeiluni johtaa. Tällä hetkellä vielä uskon vakaasti siihen, mitä me tehdään ja mielestäni tästä saatiin erinomainen palaute tänään Vapulta. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti