Noniin, eilen alkoi pikkumiehen Scentren id-jatkokurssi. Kurssi on periaatteessa samanlainen kuin tuo, missä olemme syksystä asti olleet Mahlan kanssa. Tosin joissakin sisällöissä on luvassa eroavaisuuksia, kun meidän koekaniiniryhmien (ekat jatkisryhmät) jälkeen on analysoitu, mitä kannattaa tehdä ja miten. :)
No yhtä kaikki. Mä halusin jatkikselle Tuhkan kanssa siksi, että mä koen siitä olevan sille paljon hyötyä. Tuhkan suurin ongelma on häiriöt ja jatkiksella pyritään keskittymään juuri vain siihen tekemiseen ja poistamaan häiriötekijät. Uusi ympäristö ja treenitilanteessa toimiminen tekevät myös Tuhkalle hyvää.
Ja niin mentiin ensimmäiselle jatkiskerralle eilen. Uusi ympäristö (Tuhka on hajukoulutustilassa käynyt kääntymässä aiemmin, muttei ole treenannut siellä), uusia ihmisiä (osa viime syksyn alkeiskurssilaisista ei ole käynyt maanantaitreeneissä, joten ihan uusia naamoja), purkkiradalla hajut olivat metallipalikoissa, ei harsoissa, mihin Tuhka on tottunut. Toki Tuhka on erilaisia materiaaleja ja esineitä etsinyt, mutta purkkista ollaan tehty vain harsoilla siksi, etten ole metallipalikkaleikkiin ryhtynyt ja purkkiradalla kaikkien hajunlähteiden tulee olla samanlaisia, että päästään pelaamaan puhtaiden hajujen kanssa. Ja sitten vielä tehtiin treeniä ilman lähtöhajua eli ei pikkukoiralle edes kerrottu, mitä tässä uudessa paikassa uusien ihmisten keskellä pitää tehdä!
Mutta mitäs mun pätevä pikkumies, se lähti toimimaan yllättävän hyvin. Suurimmaksi ongelmaksi nousi avustaja, joka auttoi palkkaamisessa ja namien jakelussa. Tuhka meni aina ensin avustajan puoleiselle purkille ja kun ei siitä saanut palkkaa, lähti vasta tekemään töitä. :) Ihan viimeisellä kierroksella se tosin kerran tarjosi ilmaisua Sadulle, joka naksutteli ja sitten jopa mulle.
Jos Tuhka meinasi lähteä oikealta purkilta palkkaa kohti, mä vaadin siltä purkille palaamista ihan niinkuin teen kotona. Eli palkka pysähtyy ja vain odotan, että se menee purkille takaisin. Ja vaikka kerran siinä odotellessa mietin, että teinköhän tyhmästi kun en heti palkannut, niin kyllä se vaan kannatti odottaa. Se älyää kerrasta kyllä, että ai niin, sinne purkille pitää jäädä ja seuraavalla kerralla tekee niin. Tuhka on hyvin ajatteleva koira.
Mä tykkään Tuhkasta koko ajan vain enemmän ja enemmän, kun pääsen pikku hiljaa sen kanssa samalle aaltopituudelle. Sen vahvuudet ja heikkoudet on hyvin erilaisia kuin Mahlalla, mutta sen vahvuudet ovat juuri niitä, mitä Mahlalla ei ole. Rauhallisuus ja ajattelu on sen ehdottomia vahvuuksia. Mä ajattelin alkuun, että rauhallisuus, harkitsevaisuus ja tietynlaisen moottorin puuttuminen ovat puutteita. Nyt mä olen huomannut, että ei todellakaan. Ne ovat sen vahvuuksia, joista mä olen erittäin iloinen! Mahlalla nuo ominaisuudet tulevat esille oikeastaan vain paimennuksessa ja hajutreeneissä ne ovat kehittyneet huimasti.
Mahla pääsi eilen hallivuorolle temputtelemaan. En aloittanut tokojutuista (joita en edes juurikaan tehnyt) vaan temputeltiin vaan. Pidettiin hauskaa. Mä pysyin lattiatasossa pääasiassa ja se auttoi Mahlaa hirveästi. Se tykkää tehdä ihan kovasti ja sen kanssa on tosi kiva tehdä kaikkea. Kaikista eniten se tykkää uuden oppimisesta ja se on sellainen asia, mihin mä aion jatkossa sen kanssa panostaa. Kaikenlaisten temppujen opettelu on Mahlan mielestä hienointa ja kyllä munkin mielestä, koska Mahla on niin nopeasti älyävä koira. :)
Kuvat ovat tältä aamulta. Päästiin vielä Pehkusuolle kastelematta jalkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti