Etsintätreeniä tauolla

Meidän hajutreenitauosta otettiin yhden illan tauko ja mentiin etsintätreeneihin, koska erikoistreeneistä ei malteta olla pois. Olimme harjoittelemassa saha-alueella, jossa oli sahan lisäksi jonkin verran rakennuksia ja paljon lauta- ja puupinoja. Alue oli mukavan kokoinen eli koiran kanssa sai tehdä hetken hommia, että sen kävi läpi.

Osa maalimiehistä oli vieraita ja osa tuttuja treeniporukasta. Molemmat koirat saivat tehdä kaksi etsintää, joissa oli kaksi maalimiestä. Tuttuun tapaan treenit toteutettiin sokkona niin, että koiran ohjaaja ja takana tuleva joukko eivät tienneet, missä maalimiehet olivat, vain yksi henkilö oli piilottamassa maalimiehiä. Tämä sokkona treenaaminen näkyy mielestäni hyvin siinä, kuinka itsenäisesti koirat toimivat. En puhu vain omista koirista vaan ihan yleisesti koko treeniporukan koirista. Ne eivät paljon kysele ja kun hallintaa on sen verran, ettei koirat alueelta karkaa (ts. ne saadaan kutsusta takaisin), homma etenee ihanteellisesti. Väsyessään monet koirat alkava kysellä apuja, mutta kun niitä ei ole ohjaajalla antaa (siis nimenomaan ei-tietoisia apuja!) niin siinähän koira joutuu tekemään töitä.

Mahla etsi melko vauhdikkaasti, mutta kaahottamatta ja tiesi täsmälleen, mitä oli tekemässä. Ekalla kierroksella Mahlan maalimiehistä toinen oli saharakennuksessa, jonne Mahla painoi heti ensi töikseen ja toinen oli pressun alla yhden lautapinon vieressä. Tätä toista maalimiestä Mahla työsti hetken, koska tuuli painoi hajua viereiseen rakennukseen, jota Mahla hetken tarkasteli ennen kuin sai nokkansa ylös ja löysi kohteelle.

Tokalla kierroksella Mahlan eka maalimies oli pienessä vajassa, jonne koira ei päässyt. Hienosti Mahla tarkensi hajunlähteen ja jäi pyörimään vajan eteen ja alkoi katsoa mua, että voisitko auttaa. Nostin Mahlan vajaan ja sieltähän se maalimies löytyi. Toinen maalimies oli traktorin hytissä, ei ihan helppo piilo ja hetken Mahla tätäkin sai tarkentaa, mutta hyvin se sitten kuitenkin löytyi. Mahlalla on hyvä ajatus myös ylös piiloutuneista maalimiehistä.

Tuhkan kaikki maalimiehet olivat maan tasalla. Tuhka teki rauhallisesti ja erittäin rohkeasti töitä. Olin oikeastaan hyvin yllättynyt Tuhkan itsenäisyydestä. Se paineli erilaisilla alustoilla rohkeasti ja porokoirana meni myös vähän kiipeilemään ihan huvin vuoksi. Tokalla kierroksella aloitettiin etsintä toiselta puolelta etsintäaluetta ja edettiin Tuhkan tapaan aika rauhallisesti ja tarkasti, joten etsittiin lopulta aika pitkään ennen kuin päästiin sille puolelle, millä molemmat maalimiehet olivat. Kun sinne päästiin niin maalimiehet löytyivät nopeasti aivan alueen laitamilta.

Kuvat: Elise Oukka

Ja mitä muuta ollaan tehty? Tuhka kävi joku viikko takaperin vikalla kontaktiestekurssikerralla. Nyt mentiin kaikki kontaktiesteet kokonaisina. Keinu oli vähän jännä, muttei suinkaan pelottava. Lähinnä mua pelottaa, että Tuhka pyrkii sinne liian kovalla vauhdilla. Paljon on siis treenattavaa.

Tuhka on ollut joitakin kertoja viemässä lehmiä laitumelle tai hakemassa niitä navettaan. Sillä on hyvin tajua siitä, mihin sijoittua ja se on myös keksinyt, että lehmille pitää näyttäytyä sinne pääpuoleen. Tuhka toimii itsenäisesti ja rauhallisesti ja väläytellyt pari kertaa osaavansa haukkumalla komentaa lehmiä liikkeelle. Kun lehmät ovat liikkeellä tai halukkaita liikkumaan, Tuhka tekee hienoa työtä, mutta se tarvitsee vielä rohkeutta ja tahtoa saada niskuroivat eläimet kuriin. Mutta pikkuhiljaa se varmasti siihen oppii.