Meidän arki menee samaa rataa kuin koko syksyn. Tuhkalla oli parin viikon tauko aksajutuista, mutta tällä viikolla käytiin taas hyppistreeneissä. Tehtiin ekalla kierroksella perussarjaa ohjaajan häiriöllä, tokalla ja kolmannella kierroksella korkeuden arviointia. Rima taisi käydä jossain 60 cm:n paikkeilla. Tuhka ei kertaakaan kieltäytynyt hyppäämästä eikä tehnyt jännittynyttä hyppyä eli ihan kivasti meni. Vikalla kierroksella havaittiin, että mun juokseminen Tuhkan mukana itse asiassa parantaa Tuhkan suorittamista. Silloin sen pää pysyy alhaalla, kun se ei jää kuuntelemaan, missä mä oon ja saako se nyt ihan varmasti mennä.
Tänään oltiin tekemässä tuplasokkona etsintää Nokian keskustassa. Tuplasokko tarkoittaa sitä, että minä tai takamies emme tienneet, missä jälki menee. Jokaiselle oli jaettu alue, joka piti tutkia. Jäljen lähtö tiedettiin sillä tarkkuudella, että jäljentekijä on ollut esimerkiksi apteekin ovella.
Mahla nosti jäljen hyvin, vaikka lähtöpaikalla oli yllättävän paljon kävelijöitä. Se tarkisti pienen aukion mukavasti, mutta sitten tuli vastatuuliosuus, johon meidän homma kaatui. Mahla tuli sieltä pois ja mä tulkitsin tilanteen niin, että se tuli tyhjästä pois. Sitten me peilailtiin itseämme kauppojen näyteikkunoissa ja pyörittiin ympäristössä, vaikka oikeastaan kaiken aikaa tiesin, että emme ole jäljellä. Takakautta sitten loppujen lopuksi Mahla sai jonkinlaisen ilmavainun maalimiehestä ja päädyttiin autossa istuvan maalimiehen luo. Eli maali löytyi, mutta jälki jäi valitettavasti ajamatta.
Tuhka ei nostanut omaa jälkeään siitä kohtaa, missä jäljen piti kulkea. Sen kanssa lähdettiin sitten haravoimaan alueen reunaa ja alueen toisella puolella törmättiin jälkeen, jonka Tuhka sitten nosti. Jäljentekijä oli käynyt R-kioskilla, jonka edustan Tuhka merkkasi ja siitä ei autossa istuvalle maalimiehelle ollut enää montaa kymmentä metriä.
Vaikkei me jälkiä ajettu ja maalimiehet löytyi vähän niinkuin takakautta niin mä olen tyytyväinen treenien antiin. Mä opin koiristani jonkin verran enemmän. Mahlalla on aiemminkin ollut ongelmia vastatuulen kanssa ja nyt se menee harjoiteltavien asioiden listalle. Pitäisi vaan jäljellä hoksata tällaiset kohdat ja uskoa, että kun se lähti ajamaan jälkeä, sitä voisi vähän kokeilla vielä tuollaisessa paikassa puskea eteenpäin ja sitten katsoa, tuleeko koira takaisin edelleen. Mä alan kuitenkin näkemään tuosta koirasta hetkiä, kun se on jäljellä ja koska se ei ole. Tuhka taas on tosi vaikeasti luettavissa. Kyllä me tarkisteltiin risteyksiä ja portaita tyhjiksi ja harjoitus oli ikäänkuin jäljennostoharjoitus, jollaisena se toimi hyvin. Alussa vaan ei syystä tai toisesta jälkeä nostettu.
Maanantaille suunniteltiin kuitenkin erottelutreenejä syksyn treenisuunnitelman mukaisesti. Taas vaan olisi kovasti harjoiteltavaa. Erottelun lisäksi nyt akuutteja treeniaiheita olisi vastatuuliosuudet Mahlan kanssa, jäljennostot/etsinnät ja lyhyet sokkoharjoitukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti