sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Pikkukoirasta kasvaa ehkä sittenkin jälkikoira

Vuosi on aloitettu aktiivisesti hajujuttujen parissa. Ensimmäinen viikko treenattiin purkkiradalla. Tuhka tekee hienosti, Mahlalla meinaa hermot mennä. Erotella Mahla kyllä osaa, mutta malttia tarvittais.

Toka viikko tehtiin jälkiä. Maanantaitreeneissä ollaan tehty jälkeä tallatulla alueella. Meillä on ollut nyt uusia harrastajia mukana treeneissä, joten ollaan saatu toistaiseksi vieraita jäljentekijöitä. Tallatulla alueella koirat joutuvat tekemään oikeasti töitä erottelun suhteen ja se on sujunut vähän vaihtelevalla menestyksellä.

En ole käyttänyt esineitä jäljellä vähään aikaan. Kaikki on lähtenyt siitä, että varsinkin Tuhka on etsinyt pelkkiä esineitä. Se ei ole käsittänyt jäljestä juuri mitään vaan pyörinyt eteenpäin esineitä etsien. Niinpä poistin sen mahdollisuuden ja aloin palkata pelkästään jäljeltä. Viime maanantaina ajoimme suht tuoreen jäljen tuttujen tallomalla alueella. Jäljellä oli kolme selkeää kulmaa ja se meni keskellä parkkista. Jäljellä oli pitkästä aikaa muutama valkoinen pieni kangaspala lumella. Tuhka ei nostanut yhtäkään. Se ajoi jäljen aivan käsittämättömän hienosti, kulmat meni hyvin, mutta yhtään esinettä se ei nostanut. Mutta pikkukoira on oppinut ajamaan jälkeä! Huippua!

Mahla sai viime treeneissä oman haasteensa. Jälki oli tuore ja tallatulla alueella. Jäljen päässä oli maalimies sisällä kaupan eteisessä. Vaikka tuoreita jälkiä on vähän turha harjoitella niin Mahla oli aika hieno ja päätyi kauppaan asti.

Yhdet pitkätkin jäljet käytiin ajamassa. Niillä oli ikääkin 3,5 h ja jäljentekijä oli koirille vieras. Tuhkan jälki profiililtaan sellainen, että mun on mahdoton sanoa, jäljestikö pikku-ukkeli vai etenikö se vain kävelytietä eteenpäin. Mahlalla sen sijaan oli pari risteystä, joissa yritin sitä omalla liikkeellä huijatakin, mutta ei se mennyt hämyihin vaan veti hienosti.

Tämä viikko on maanantaitreenejä lukuunottamatta ollut haisteluista taukoa. Mun yksi iso tavoite tälle keväälle on se, että harjoittelemme paljon sokkona. Mä haluan oikeasti oppia lukemaan noita koiria, vaikka se olisi kuinka vaikeaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti